Lehtipuut ja pensaat

Laji-

kuvaukset

Alla lista lehtipuiden ja pensaiden kuvauksista.

Listauksen lajeista löydät lajiluettelo-sivulta.

ACANTHOPANAX    syn. ELEUTHEROCOCCUS     ARALEHDET         Araliaceae

Kesävihantia, pystykasvuisia, tavallisesti piikkisiä pensaita. Lehdet yleensä sormilehdykkäiset. Pallomaiset marjatertut. Suomessa viljelty lähinnä lajeja  A. sessiliflorus ja A. senticosus. Suvussa on muutamia tärkeitä rohtokasveja. Au-Pv-Va, tuore, runsasravinteinen, humuspitoinen. 38 lajia. Itä-Aasia. 

                     

ACANTHOPANAX    DIVARICATUS    syn. Eleutherococcus     Aralehdet    Araliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 2 m, kaartuvaoksainen, sirokasvuinen pensas. Muistuttaa lajia A. senticosus. Japani. I-?

                     

ACANTHOPANAX    GRACILISTYLUS    syn. Eleutherococcus     Aralehdet    Araliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 2-3 m, koristeelliset sinertävän mustat marjat pyöreissä tertuissa sekä versojen kärjissä että hankasilmuissa. Kiina. I-?

                     

ACANTHOPANAX    HYPOLEUCUS    syn. Eleutherococcus     Aralehdet    Araliaceae

                     

ACANTHOPANAX    LASIOGYNE    syn. Eleutherococcus     Aralehdet    Araliaceae

                     

ACANTHOPANAX    SENTICOSUS    syn. Eleutherococcus     Venäjänjuuri    Araliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-3 m. 3-5 -osaiset lehdet, keltainen syysväri, pallomaiset mustat marjatertut. Venäjällä arvostettu rohtokasvi "Siperian Ginseng". Sietää varjoa. Itä-Aasia. I-III-?                    

                     

ACANTHOPANAX    SESSILIFLORUS    syn. Eleutherococcus     Kiinanaralehti    Araliaceae

Pieni pensas. 2-3 lehdykkäiset lehdet.  Killtävän mustat marjat pyöreissä tertuissa versojen kärjissä. 1-3 m. Itä-Aasia. I-?

                     

ACANTHOPANAX    SETCHUENENSIS    syn. Eleutherococcus     Aralehdet    Araliaceae

                     

ACER    VAAHTERAT               

Kesävihreitä puita tai pensaita. Viljellään kauniin lehdistön sekä loistavien syysvärien takia. Lehdet vastakkain, lehtilapa joko sormihalkoinen, ehyt tai kerrannainen. Sietävät varjostusta varsinkin taimivaiheessa. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. n. 125 Lajia. Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia.  

                     

ACER    BARBINERVE         Viitavaahtera    Aceraceae

Keskikasvuinen, pystykasvuinen pensas. Punertavat versot, vuosiversot karvaisia. 3-5 -halkoiset lehdet, riippuvat keltaiset kukkatertut. Itä-Aasia. I-II.

                     

ACER    BUERGERIANUM         Kolmihammasvaahtera    Aceraceae

Pieni puu, meillä pensas. 3-halkoiset, kirkkaan vihreät kiiltävät lehdet muistuttavat ankan räpylää. Loistavanpunainen syysväritys. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Itä-Kiina. (I).

                     

ACER    CAMPESTRE         Niverävaahtera    Aceraceae

Keskikoinen tai iso pensas. Pienet tylppäliuskaiset lehdet, sirokasvuinen. Eurooppa, Lähi-Itä, P-Afrikka. I-II

                     

ACER    CARPINIFOLIUM         "Pyökinlehtivaahtera"    Aceraceae

3-6 m monirunkoinen puu tai pensas. Lehdet ehyet ja soikeat, muistuttavat valkopyökin (Carpinus) lehtiä. Japani. I-?

                     

ACER    CAUDATUM    ssp. MULTISERRATUM    Vaahterat    Aceraceae

 

ACER    GLABRUM         Kääpiövaahtera    Aceraceae

Pieni puu tai puumainen pensas, 4-6 m. Nuoret versot punaisen tai purppuran värisiä, vanhemmiten harmaita. Lehdet 3-halkoisia. Talvenkestävä. I-III(IV).  Läntinen P-Amerikka. 

ACER    CRATAEGIFOLIUM         Viiruvaahterat    Aceraceae

Pieni puu tai pensas, 3-6 m  Valkoviiruinen runko, uudet versot ja silmut purppuranpunaisia. Lehdet ehyet tai 3-halkoiset, sinertävän tummanvihreät. Talvenarka kokeilukasvi. Japani. (I)

                     

ACER    DISTYLUM         Vaahterat    Aceraceae

                     

ACER    GRISEUM         Hilsekaarnavaahtera    Aceraceae

Pieni puu tai pensas, 3-5 m. Koristeellinen kuparinvärinen runko, kuori hilseilevä. Purppuranpunainen syysväritys. Lehdet 3-lehdykkäisiä. Arvostettu laji. Talvenarka. Kiina. (I)

                     

ACER    GROSSERI         Vaahterat    Aceraceae

                     

ACER    JAPONICUM         Hokkaidonvaahtera    Aceraceae

Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Pyöreät, 7-11-halkoiset lehdet. Näyttävä  oranssi-punainen syysväritys. Muistuttaa sirovaahteraa (A.sieboldianum). Japani. I-II

                     

ACER    JAPONICUM    f.FILICIFOLIUM    Hokkaidonvaahterat    Aceraceae

Kuten em, mutta lehdet syvähalkoisempia. (I-II)

                     

ACER    MACROPHYLLUM         Oregoninvaahtera    Aceraceae

Puu, meillä n. 6-10 m, kotiseudullaan jopa 20 m korkea. Kookkaat (15-30 cm) 5-halkoiset lehdet. Riippuvat vihertävänkeltaiset kukinnot. Talvenarka kokeilukasvi. Läntinen P-Amerikka. (I)

                     

ACER    MANDSHURICUM         Mantshurianvaahtera    Aceraceae

Pieni puu, meillä 3-6 m. Kolmilehdykkäiset lehdet, purppuranpunainen syysväritys. Kiina. I-III

                     

ACER    MONO         Idänvaahtera    Aceraceae

Pensas tai pieni puu, 4-6 m. Usein monirunkoinen. Lehdet 5-7 halkoiset, pitkäsuippuiset. Koristeellinen lehdistö, sirokasvuinen.  Itä-Aasia. I-II

                     

ACER    NEGUNDO         Saarnivaahtera    Aceraceae

Pieni puu, 5-6(8) m.  Usein monirunkoinen. Nuoret versot härmäpeitteiset. Päätöpariset, saarnimaiset lehdet, näyttävät riippuvat huiskilokukinnot. Hedelmätertut säilyvät usein koko talven puussa. Koristeellinen ja nopeakasvuinen laji. Pohjois-Amerikka. I-IV(V).

                     

ACER    PALMATUM         Japaninvaahtera    Aceraceae

Pieni puu, meillä pensas, n. 1-4 m. 5-7-halkoiset, kapealiuskaiset lehdet, syysväri loistavan punainen. Elegantti, bonsaimainen pikkuvaahtera. Yleinen japanilaisissa puutarhoissa. Talvenarka. Suojaisa kasvupaikka. Japani, Korea, Kiina. (I) 

                     

ACER    PALMATUM     'ATROPURPUREUM'    Japaninverivaahtera    Aceraceae

Pienehkö pensas, 1-2 m. Lehdet tumman purppuranpunaiset koko kasvukauden. Talvenarka. (I)

                     

ACER    PALMATUM     'BLOODGOOD'    Japaninvaahterat    Aceraceae

Kuten 'Atropurpureum', mutta hidaskasvuisempi ja talvenkestävämpi. (I-II)

                     

ACER    PECTINATUM    ssp. MAXIMOWICZII    Viiruvaahterat    Aceraceae

Pensas. Harmaa tai vihertävä, valkoviiruinen runko. Uudet versot purppuranpunertavat. 3-5-halkoiset lehdet. Länsi-Kiina. Talvenarka kokeilukasvi.  (I)

                     

ACER    PENSYLVANICUM         Pennsylvanianvaahtera    Aceraceae

Pieni puu tai pensas, 3-6 m . Vihreä, valkoviiruinen runko. Kookkaat (12-18 cm) lehdet matalaan 3-halkoisia. Riippuvat terttukukinnot. Viihtyy kosteassa maaperässä, puolivarjoisella kasvupaikalla. I-III. 

                     

ACER    PSEUDOPLATANUS         Vuorivaahtera    Aceraceae

Iso puu, meillä 6-15 m. Leveä, kupera latvus. Harmaa runko, nuorena sileä, vanhemmiten suomumaisesti hilseilevä, muistuttaen plataania (Platanus). Kookkaat 5-halkoiset tummanvihreät lehdet joiden alapinta on harmaanvihertävä. Eurooppa-Kaukasus.  I-II

ACER    PSEUDOPLATANUS    f. PURPURASCENS    "Viinivuorivaahtera"    Aceraceae

Kuten em. mutta lehdet alta purppuranpunertavat.  I-(II)

                     

ACER    RUBRUM         Punavaahtera    Aceraceae

Puu, 5-15 m. Usein monirunkoinen. 3-5-halkoiset lehdet, alapinta hopean- tai sinertävän harmaa. Punaiset kukinnot aikaisin keväällä. Näyttävä punainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-II(III)

                     

ACER    RUFINERVE         Viiruvaahterat    Aceraceae

Pieni puu, meillä pensas. Vihreä, harmaaviiruinen runko. Nuoret versot sinertävänharmaat. Lehdet 8-16 cm matalaan kolmihalkoisia. Talvenarka. Japani. (I)

                     

ACER    PSEUDOSIEBOLDIANUM         Koreanvaahtera    Aceraceae

Pieni monirunkoinen puu tai pensas, 2-5 m. Lehdet pyöreät, 9-11-halkoiset. Muistuttaa suuresti sirovaahteraa (A.sieboldianum), mutta pidetään talvenkestävämpänä. Oranssinpunainen syysväritys. Itä-Aasia I-II

                     

ACER    SACCHARINUM         Hopeavaahtera    Aceraceae

Iso, lievästi riippuvaoksainen puu, 10-20 m. 5-halkoiset alapinnaltaan hopeanharmaat lehdet. Keltainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-III. 

                     

ACER    SACCHARUM         Sokerivaahtera    Aceraceae

Iso puu, meillä 10-20 m. Muistuttaa suuresti metsävaahteraa (A. platanoides). Nopeakasvuinen laji, jonka mahlasta valmistetaan vaahterasiirappia. Loistavan oranssinpunainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-II(III).

                     

ACER    SHIRASAWANUM          Vaahterat    Aceraceae

Pieni tai keskikoinen pensas. Pyöreät 9-11-halkoiset lehdet. Muistuttaa sirovaahteraa (A.sieboldianum), mutta punertavat lehtien reunat, pystyt kukinnot ja kullankeltainen syysväritys. Yksi kauneimmista vaahteroista. Japani. (I-II)

                     

ACER    SHIRASAWANUM    'AUREUM'    Vaahterat    Aceraceae

Pienehkö pensas. Hidaskasvuinen. Lehdet keväällä vaaleankeltaiset, kesällä kellanvihreät ja syksyllä kullankeltaiset, lehtien reunat punertavat. (I-II)

                     

ACER    SIEBOLDIANUM         Sirovaahtera    Aceraceae

Keskikoinen, leveälatvuksinen pensas tai pieni puu, 2-5 m. kasvutapa koristeellisen "bonsaimainen". Lehdet pyöreät, 7-9-halkoiset. Uudet versot valkokarvaisia. Oranssinpunainen syysväritys. Menestynyt pitkään Mustilan arboretumissa. Suojainen kasvupaikka. Japani. I-II(III)

                     

ACER    SPICATUM         Tähkävaahtera    Aceraceae

Pensas, 2-5 m. Lehdet vaaleanvihreitä, 8-12 cm, matalaliuskaisia, 3-5-halkoisia. Pystyt kukintotertut. Nopeakasvuinen, viihtyy varjossa ja kosteassa maaperässä. Talvenkestävä. Itäinen P-Amerikka.  I-III

                     

ACER    STACHYOPHYLLUM    ssp. STACHYOPHYLLUM    Vaahterat    Aceraceae

                     

ACER    TEGMENTOSUM         Amurinvaahtera    Aceraceae

Pieni puu tai pensas, 3-6 m. Koristeellinen, pitkittäin valkoviiruinen runko. Loistavan keltainen syysväritys. Talvenkestävä. Itä-Aasia. I-?

                     

ACER    TRIFLORUM         Huntuvaahtera    Aceraceae

Pieni puu, 3-6 m.  Latvus leveä, runko harmaanruskea, kuori hilseilee paljastaen kanelinruskean sisemmän kuoren. Lehdet kolmilehdykkäiset 3-10 cm. Näyttävä oranssinpunainen syysväritys. Talvenkestävä. Japani. I-III

                     

ACER    TSCHONOSKII         Viiruvaahterat    Aceraceae

Pensas. Punertavat tai purppuranväriset versot ja runko ovat valkoviiruisia. Lehdet 5-halkoisia, 5-10 cm, lehtiruodit punaisia. Loistavan punaoranssi syysväritys. Kokeilukasvi. Itä-Aasia. (I)

ACER    TSCHONOSKII    ssp. KOREANUM    Viiruvaahterat    Aceraceae

Pensas. Kuten peruslaji, mutta versot ja runko tummanvihreitä tai harmaita ja valkoviiruisia. Nuoret versot korallinpunaisia keväällä, muuttuen kellertävänvihreiksi kesällä. Korea, Mantsuria. (I)

                     

ACER    UKURUNDUENSE         Kiinanvaahtera    Aceraceae

Pieni puu tai pensas, 3-6 m. Lehdet 5-7-halkoisia, tummanvihreitä, alapinnalta kellertäviä, nukkapintaisia. Keltainen tai oranssi syysväri. Itä-Aasia. I-II

                     

AESCULUS    HEVOSKASTANJAT               

Kesävihantia puita tai pensaita. Näyttävät, kookkaat sormilehdykkäiset lehdet. Kukinto 15-30 cm pysty kartiohuiskilo. Piikkiset tai sileät kotahedelmät, joissa 1-3 pähkinämäistä siementä. Au, tuore, runsasravinteinen humusmaa, suojainen kasvupaikka. 15 lajia. Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia. 

                     

AESCULUS    BUSHII         Hevoskastanjat    Hippocastanaceae

Pensasmainen puu. Lajien A. glabra ja A. pavia välinen risteymä. Vaaleanpunertavat kukinnot. Pidetään hyvin talvenkestävänä. Ei kokeiltu Suomessa. I-?

                     

AESCULUS    GLABRA         Ohionhevoskastanja    Hippocastanaceae

Pieni puu, 7-10 m. Tulee aikaisin lehteen. Kellertävänvihreät kukinnot, keltainen tai oranssi syysväritys. Talvenkestävä. Itäinen P-Amerikka. I-III

                     

AESCULUS    HIPPOCASTANUM         Hevoskastanja    Hippocastanaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, 7-15 m . Leveälatvuksinen. Lehdet 5-7 sormisia, lehdykät 8-20 cm, vastapuikeita. Tuoksuvat kermanvalkoiset kukinnot (15-30 cm) kesäkuun alussa. Piikkiset 6 cm hedelmät, joissa 2 siementä. Hallanarka. Kaakkois-Eurooppa (Balkan-vuoristo). I-II(III)

                     

AESCULUS    OCTANDRA         Keltahevoskastanja    Hippocastanaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, 7-10 m  Vaaleankeltaiset kukat kesäkuussa, sirommat, soikeat lehdet ja talvenkestävämpi kuin tavallinen hevoskastanja. Keltaoranssi syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-III-?

                     

AESCULUS    PARVIFLORA         Pensashevoskastanja    Hippocastanaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Pystyt "pulloharjamaiset" kukinnot ovat valkoisia, 20-30 cm pituisia. Kukkii loppukesällä. Lehdykät vastapuikeita, 10-20 cm pituisia. Talvenarka. Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

AESCULUS    PAVIA         Aitopunahevoskastanja    Hippocastanaceae

Pensasmainen puu, 4-6 m. Tummanpunaiset 10-15 cm pituiset kukinnot kesäkuun alussa. Näyttävä, sopii pieneenkin pihaan. Talvenarka. Itäinen P-Amerikka. (I)

 

AESCULUS    TURBINATA         Japaninhevoskastanja    Hippocastanaceae

Keskikokoinen puu, leveälatvuksinen. Muistuttaa eurooppalaista hevoskastanjaa, mutta isolehtisempi. Kermanvalkoiset n. 25 cm kukinnot. Piikittömät hedelmät. Menestynyt hyvin Helsingissä. Japani. (I)

                     

AESCULUS    WOERLITZENSIS         Hevoskastanjat    Hippocastanaceae

Pensasmainen puu, 3-6 m. Punaiset tai oranssinpunaiset kukinnot kesäkuussa. Harvoin viljelty. Peräisin risteytyksestä  A. octandra x (A.pavia x A.sylvatica). I-?

                     

AESCULUS    x CARNEA         Punahevoskastanja    Hippocastanaceae

Pieni puu, 6-10 m . Punaiset kukinnot kesäkuussa. Lajien A. pavia ja A. hippocastanum välinen risteymä. Näyttävä, mutta talvenarka. Tuottaa itäviä siemeniä. (I)

                     

AESCULUS    x CARNEA    'BRIOTII'    Punahevoskastanjat    Hippocastanaceae

Kuten em, mutta syvänpunaiset, ja isommat (25 cm pituiset) kukinnot. Lisätty kasvullisesti. Menestynyt kohtalaisesti etelärannikolla. (I)

ALNUS    LEPÄT              Betulaceae

Kesävihantia, usein pienikasvuisia puita tai pensaita. Hedekukinnot norkkoja, emikukinnot käpymäisiä. Valoa vaativia pioneerikasveja, viihtyvät kosteilla kasvupaikoilla. Juuristossa typensitojabakteereita. Hyviä maanparannuskasveja. Au-Pv, tuore-märkä, runsasravinteinen humusmaa. 30 lajia ympäri pohjoista pallonpuoliskoa. 

                     

ALNUS    CRISPA         Amerikanpensasleppä    Betulaceae

Iso pystykasvuinen pensas, 3-8 m. Kuori punertavan ruskea, usein sileä. Lehdet 6-8 cm, ehyitä, soikeita, punaiset pähkylähedelmät. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

ALNUS    CRISPA    ssp. SINUATA    Sitkanleppä    Betulaceae

Iso pensas tai pieni puu, 3-8 m. Pallomainen latvus, kellertävänvihreät ehyet, puikeat lehdet 7-14 cm. Hedekukinnot jopa 10 cm pituisia. Runko harmaa, sileä. Läntinen P-Amerikka. I-?

                     

ALNUS    JAPONICA         "Japaninleppä"    Betulaceae

Pieni puu, 3-6(15) m. Runko harmaa, sileä. Kiiltävät, tummanvihreät puikeat lehdet 5-14 cm. Siro kasvutapa. Itä-Aasia. I-?

                     

ALNUS    MAXIMOWICZII         Sahalininleppä    Betulaceae

Keskikokoinen tai iso pensas, 2-9 m. (Alnus viridis ssp. maximowiczii). Itä-Aasia. I-?

                     

ALNUS    PENDULA         Lepät    Betulaceae

Pieni puu tai pensas, 2-8 m  Tummanvihreät, kiiltävät versot ja lehdet, versot lievästi riippuvia. Japani, Korea. I-?

                     

ALNUS    RUBRA         Oregoninleppä    Betulaceae

Pieni puu, 8-20 m. Kookkain leppälaji, Kotimaassaan jopa 35 m. Runko tuhkanharmaa, soikeat 8-15 cm nyhälaitaiset lehdet, punaiset hedekukinnot 10-15 cm. Läntinen P-Amerikka. I-?

                     

ALNUS    RUGOSA         Amerikanharmaaleppä    Betulaceae

Pieni puu tai pensas, 2-8 m. Runko harmaa, sileä, runsaasti korkkihuokosia. Soikeat tummanvihreät lehdet, alta harmaat. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

AMELANCHIER    TUOMIPIHLAJAT              Rosaceae

Kesävihantia pensaita, usein maarönsyllisiä. Valkoiset kukinnot aikaisin keväällä, tähtimäiset kukat yleensä tertuissa. Syötävät siniset tai sinipunaiset marjat. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen maa. Nopeakasvuisia. n. 20 lajia, joista suurin osa Pohjois-Amerikassa, 1 Euroopassa ja 2 lajia Aasiassa. 

                     

AMELANCHIER    ALNIFOLIA         Marjatuomipihlaja    Rosaceae

Pystykasvuinen pensas, 2-4 m. "Saskatoon". valkoiset 2-3 cm kukat pystyissä tertuissa. Sinipunaiset, makeat, vähähappoiset marjat. Viljellään marjakasvina. Runsassatoinen. Läntinen P-Amerikka. I-VI. 

                     

AMELANCHIER    LAEVIS         Sirotuomipihlaja    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen puu, 3-6 m. Näyttävä kukinta lehtien puhjetessa. Lehdet aluksi kuparinruskeita. Itäinen P-Amerikka. I-III

                     

AMELANCHIER    OVALIS   (syn. A. rotundifolia)         Tuomipihlajat    Rosaceae

Leveän pyöreäkasvuinen pensas, 3 m. Näyttävä kukinta toukokuussa. Sinimustat marjat. Keski-, Etelä-Eurooppa. I-?

                     

AMELANCHIER    SANGUINEA   (syn. A.pumila)         Tuomipihlajat    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-3 m. Kukkii viikon verran myöhemmin kuin sirotuomipihlaja (A.laevis). Tumman sinipunaiset marjat 0.5-1 cm. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

AMORPHA    CANESCENS         Sulkapensaat    Fabaceae

Puolipensas, 0.5 - 1 m. Violetit pystyt terttukukinnot loppukesällä. Lehdet parilehdykkäiset, verso ja lehdet vaaleanharmaat. Au, kuiva, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. Talvenarka. I-?

ANDROMEDA    POLIFOLIA         Suokukka    Ericaceae

Ikivihreä pystykasvuinen varpu, 0.2-0.5 m. Luonnonvarainen koko Suomessa. Suokasvi. Lehdet kapeat, tummanvihreät, alta harmaanvalkoiset. Nuokkuvat ruukkumaiset kukat vaaleanpunaisia. Au-Pv, tuore-kostea, hapan turvemaa. I-VIII

                     

ARALIA    ELATA         Piikkiaralia (pirunkeppi)    Araliaceae

keskikoinen tai iso eksoottinen pensas, 2-5 m. Jäykät pystyt haarautumattomat versot tiheään piikkisiä. Kookkaat 50-70 cm pituiset, toistamiseen parilehdykkäiset lehdet. Kermanvalkoiset suuret huiskilokukinnot. Suojainen kasvupaikka. Au-Pv, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen maa. Itä-Aasia. I-(II)

                     

ARCTERICA    NANA              Ericaceae

Ikivihreä varpu, 20 cm. Pienet pyöreät lehdet, vaaleanpunaiset nuokkuvat ruukkumaiset kukat. (syn. Pieris nana). Pv, tuore, hapan turvemaa. Japani, Itä-Venäjä. I-?

                     

ARONIA    ARONIAT              Rosaceae

Kesävihantia pensaita, pysty- ja tiheäkasvuisia. Näyttävät syötävät marjat punaisia tai mustia. Valkoiset kukat kesäkuussa. Viljellään koriste- sekä hyötykasveina. Au-Pv, kuiva-tuore, keskiravinteinen maa. 2 lajia Itäisessä P-Amerikassa, sekä näiden välisenä risteymänä pidetty A. x prunifolia (koristearonia), josta on olemassa monia viljelylajikkeita. 

                     

ARONIA    ARBUTIFOLIA         Puna-aronia    Rosaceae

Pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Marjat kiiltäviä, kirkkaan tai tummanpunaisia, säilyvät jopa talveen saakka varisematta. Punainen syysväritys. I-V

                     

ARONIA    PRUNIFOLIA         Koristearonia    Rosaceae

Pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Syötävät mustat tai tumman sinipunaiset marjat (n. 1 cm). Näyttävä loistavanpunainen syysväritys.

                     

ARONIA    PRUNIFOLIA-ryhmä    'VIKING' cf.    Marja-aroniat    Rosaceae

Pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Syötävät mustat tai tumman sinipunaiset marjat yli 1 cm. Marjat runsasravinteisia, hyviä talouskäyttöön. Näyttävä loistavanpunainen syysväritys. Sopii hyvin myös koristepensaaksi ja aidanteeksi. Suomalainen lajike. I-VI

                     

ASIMINA    TRILOBA         Papavi, asimiina    Annonaceae

Luonnossa pieni puu, meillä pensas. Riippuvat, isot lehdet saavat kauniin keltaisen syysvärin. Purppuranpunaiset kukat ennen lehtiä. Syötävät 5-15 cm pitkulaiset hedelmät ovat maukkaita. Väriltään ne ovat vihertävänkeltaisia. Hedelmät muistuttavat maultaan hieman banaania. Talvenarka kokeilukasvi. Säilynyt lähes vaurioitta Mustilan arboretumissa. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen maa.  Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

BERBERIS    HAPPOMARJAT              Berberidaceae

Happomarjat ovat kesä- tai ainaihantia, pystyjä, piikkisiä pensaita. Kukat tavallisesti keltaiset, yksittäin, pareittain tai tertuissa. Hedelmät punaisia marjoja. Au-Pv, kuiva, keskiravinteinen maa. n. 450 lajia. Eurooppa, Aasia, Afrikka, Amerikka. Kasvavat pohjoisella sekä eteläisellä pallonpuoliskolla.  

                     

BERBERIS    AMURENSIS         Amurinhappomarja    Berberidaceae

Pieni tai keskikokoinen kesävihanta pensas, leveäkasvuinen. Riippuvat kellertävät kukinnot, punaiset marjat, loistavanpunainen syysväritys. Itä-Venäjä. I-II-? 

                     

BERBERIS    JULIANAE         "Julianhappomarja"    Berberidaceae

Pienikokoinen ikivihreä pensas. Tummanvihreät, kiiltävän nahkamaiset, piikkiset lehdet. Talveksi lehdet saavat pronssin-viininpunaisen värityksen. Runsas keltainen kukinta alkukesällä. Talvenarka, vaatii suojaisen, puolivarjoisen kasvupaikan. Keski-Kiina. (I)

                     

BERBERIS    VERRUCULOSA         "Nystyhopeahappomarja"    Berberidaceae

Pienikokoinen ikivihreä pensas. Nahkamaiset, kiiltävän tummanvihreät lehdet, alta valkoiset. Purppuranpunaiset marjat. Talvenarka, puolivarjoinen, suojainen kasvupaikka. Länsi-Kiina. (I)

BERBERIS    KOREANA         Koreanhappomarja    Berberidaceae

Pieni tai keskikokoinen kesävihreä pensas, 1-2 m. Keltaiset riippuvat kukkatertut. Syysväritys tumman purppuranpunainen. Korea. I-III

                     

BETULA    ALBOSINENSIS         Koivut    Betulaceae

Keskikokoinen puu. Runko oranssinkeltainen tai oranssinharmaa, kuori hilseilee ohuina liuskoina. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Kiina. I-?  

                     

BETULA    ALLEGHANIENSIS         Keltakoivu    Betulaceae

Keskikokoinen leveälatvuksinen puu, 8-15 m. Kellanharmaa tai hopeanharmaa runko. Pitkät riippuvat keltaiset kukinnot. Kookkaat puikeat lehdet saavat keltaisen syysvärityksen. Itäinen P-Amerikka. I-III

                     

BETULA    COSTATA         Koivut    Betulaceae

Pieni tai keskikokoinen puu. Valkoinen tai kermanvärinen runko, kuori hilseilee isoina liuskoina. Puikeat pitkäsuippuiset lehdet. Itä-Aasia. I-?

                     

BETULA    DAVURICA         Koivut    Betulaceae

Pieni tai keskikokoinen puu. Runko hopeisen ruskeanharmaa, kuori hilseilee suurina liuskoina. Itä-Aasia. I-?

                     

BETULA    ERMANII         Kivikoivu    Betulaceae

Keskikoinen puu, 8-12 m. Runko kellertävän- tai punertavanvalkoinen, hilseilevä runko. Kookkaat herttatyviset lehdet. Talvenkestävä, menestynyt Oulussa asti. Itä-Aasia.  I-IV-?

                     

BETULA    GLANDULOSA (syn. B. nana ssp. glandulosa)         "Grönlanninpensaskoivu"    Betulaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 0.5-3 m. Pienet pyöreät lehdet. Pohjois-Amerikka, Grönlanti. I-VII?

                     

BETULA    LANATA         Koivut    Betulaceae

Keskikokoinen puu. Runko valkoinen, hilseilevä. Kookkaat lehdet. Itä-Aasia. I-?

                     

BETULA    LENTA         Sokerikoivu    Betulaceae

Pieni leveälatvainen puu, 5-8 m. Runko tummanruskea, lähes musta, runsaasti vaakasuuntaisia korkkihuokosia. Versoissa ja lehdissä voimakas rohdosmainen tuoksu, keltainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-III.

                     

BETULA    NANA         Vaivaiskoivu    Betulaceae

Pieni pensas tai varpu, 0.2-0.8 m. Pienet pyöreät nyhälaitaiset lehdet. Luonnonvarainen, menestyy koko maassa. Pohjoinen pallonpuolisko. I-VIII. 

                     

BETULA    OVALIFOLIA         Koivut    Betulaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Tummanruskeat versot. Pienet soikeat lehdet valkokarvaisia. Ei viljelty Suomessa. Itä-Aasia. I-?

                     

BETULA    OYCOVIENSIS (syn. B. pendula var. oycoviensis)         Koivut    Betulaceae

 

BETULA    PAPYRIFERA         Paperikoivu    Betulaceae

Keskikokoinen tai suuri, leveälatvuksinen puu, 8-15 m. Runko valkoinen, kuori irtoaa isoina paperimaisina liuskoina. Kookkaat puikeat lehdet. Pohjois-Amerikka. I-V

                     

BETULA    PENDULA         Rauduskoivu    Betulaceae

Suuri puu, 10-25 m. Runko valkoinen, tyvestä tumma. Oksien kärjet riippuvia. Luonnonvarainen koko Suomessa. Euraasia. I-VIII. 

                     

BETULA    KOIVUT              Betulaceae

Kesävihantia puita, pensaita tai varpuja. Tuulipöytteisiä, kukinta lehtien puhjettua, hedenorkot pitkiä ja riippuvia, eminorkot pystyjä. Kuori (tuohi) usein hilseilevä. Au, tuore, keski-runsasravinteinen maa.  n. 120 lajia. Pohjoinen pallonpuolisko. 

                     

BETULA    PUBESCENS    ssp. CZEREPANOVII    Tunturikoivu    Betulaceae

Pieni monirunkoinen puu tai pensas, 2-8 m. Tavallisesti mutkarunkoinen. Punakeltainen syysväritys. Pohjois-Skandinavia I-VIII

BRUCKENTHALIA    SPICULIFOLIA         "Balkaninkanerva"    Ericaceae

Pieni ikivihreä varpu, 10-20 cm. Lehdet neulasmaiset, kukat vaaleanpunaisia, kellomaisia. Au-Pv, tuore-kostea, hapan turvemaa. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Kaakkois-Eurooppa (Balkan). I-?

                     

BUDDLEJA    DAVIDII         Syyssyrikkä    Buddlejaceae

Arka pensas, meillä 1-2 m.  Pitkät nuokkuvat purppuranpunaiset kukkatertut elo-syyskuussa. Kukkii saman vuoden versoilla. Erinomainen perhoskasvi. Talvenarka, talvehtii yleensä vain tyviosistaan. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Suojainen kasvupaikka, voi kasvattaa myös kellarissa talvetettavana ruukkukasvina. Länsi-Kiina. (I-II)

                     

CALLICARPA    BODINIERI    v. GIRALDII    Helmimarjat    Verbenaceae

Pieni talvenarka pensas. Vaaleanpunaiset kukat, hopeisen violetit marjat säilyvät talveen asti. Talvenarka kokeilukasvi. Vaatii suojaisen kasvupaikan. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Japani. (I)  

                     

CALLICARPA    JAPONICA    v. JAPONICA    Helmimarjat    Verbenaceae

Pieni, kaareutuvaoksainen pensas. Hopeisen violetit marjat loppusyksystä. Talvenarka, ei juuri kokeiltu Suomessa. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Japani. (I)

                     

CALYCANTHUS    FERTILIS    v. FERAX    Kalukkipensaat    Calycanthaceae

                     

CALYCANTHUS    FLORIDUS         Kalukkipensas    Calycanthaceae

Pieni, leveäkasvuinen pensas, n. 1 m. Kiiltävän tummanvihreät, pitkäsuippuiset lehdet. Tumman viininpunaiset, kerrotut kukat alkukesällä. Kukissa miellyttävä mausteinen tuoksu. Suomessa harvoin kokeiltu. Täysin kestävä Muurilassa. Yhdysvaltojen kaakkoisosat. I-(II) 

                     

CALYCANTHUS    OCCIDENTALIS         Kalukkipensaat    Calycanthaceae

                     

CARAGANA    BREVISPINA         Hernepensaat    Fabaceae

                     

CARAGANA    DECORTICANS         Hernepensaat    Fabaceae

                     

CARAGANA    FRUTEX         Euroopanhernepensas    Fabaceae

Pieni tai keskikokoinen pystykasvuinen pensas. 1.5-2 m. Nelisormiset lehdet, runsas keltainen kukinta alkukesällä. Au, kuiva, läpäisevä, hiekkainen. Itä-Eurooppa, Venäjä, Keski-Aasia. I-VI

                     

CARAGANA    SINICA         Hernepensaat    Fabaceae

Pieni pystykasvuinen pensas. Kiiltävän tummanvihreät parilehdykkäiset lehdet. Vaaleankeltaiset kukat alkukesällä. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Au, kuiva, läpäisevä. Kiina. (I) 

                     

CARAGANA    TURKESTANICA         Hernepensaat    Fabaceae

                     

CARPINUS    VALKOPYÖKIT              Betulaceae

Kesävihantia puita. Latvus kapeahko. Runko hopeanharmaa, lehdet ehyet, soikeat ja suippokärkiset, säilyvät yleensä puussa pitkälle talveen. Riippuvat norkkokukinnot. Muistuttavat hieman pyökkejä (Fagus). Au-Pv-Va, tuore, runsasravinteinen, multava. 30-40 lajia. Itä-Aasia, Itäinen P-Amerikka, Eurooppa.

                     

CARPINUS    BETULUS         Euroopanvalkopyökki    Betulaceae

Pieni tai leskikokoinen puu, 5-15 m. Sileä harmaa runko, keltainen syysväritys, Menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa sekä etelärannikolla. Kookkaat riippuvat hedelmänorkot. Suojainen kasvupaikka. Eurooppa, Vähä-Aasia. I-II

                     

CARPINUS    CAROLINIANA         Karoliinanvalkopyökki    Betulaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, usein monirunkoinen. Sileä, harmaa runko, jossa "muskelimaisia" pullistumia. Keltaoranssi syysväritys. Viljely kuten C. betulus. Sietää voimakasta varjostusta. Menestynyt lupaavasti Mustilan arboretumissa. Itäinen P-Amerikka. I-II

CARPINUS    JAPONICA         Japaninvalkopyökki    Betulaceae

Pienikasvuinen puu. Kookkaat 8-10 cm lehdet, hedelmänorkot käpymäisiä, kellertäviä. Japani. I-?

                     

CARPINUS    COREANA         Koreanvalkopyökki    Betulaceae

Pienikasvuinen puu. Hidaskasvuinen, leveälatvuksinen. Runko harmaa, "muskelimainen". Keltainen-oranssi syysväritys. Bonsai-harrastajien suosima laji. Korea. I-?

                     

CARYA    HIKKORIT              Juglandaceae

Kesävihreitä puita. Lehdet parilehdykkäisiä, päätöparisia. hedelmä kookas pyöreä tai soikea pähkinä. Hedekukinnot riippuvia kellanvihreitä norkkoja. Jotkut suvun lajeista ovat tärkeitä viljelykasveja.  Au, tuore, runsasravinteinen, multava. Vaativat suojaisen kasvupaikan. n. 17 lajia. Pohjois-Amerikka, Aasia.

                     

CARYA    CORDIFORMIS         Karvashikkori    Juglandaceae

Meillä pieni tai keskikokoinen puu. Latvus leveän pylväsmäinen, pähkinät syömäkelvottomia. Lehdet 5-9 lehdykkäisiä, lehdykät 10-15 cm. Runko harmaa, nuorena sileä, vanhemmiten uurteinen. Kirkkaankeltaiset talvisilmut. Luultavasti talvenkestävin hikkoreista. Menestynyt lupaavasti Mustilan arboretumissa. Itäinen P-Amerikka.  I-?

                     

CARYA    ILLINOENSIS         Pekaanihikkori    Juglandaceae

Luonnossa kookas, leveälatvuksinen puu, menestyminen Suomessa epävarmaa. Viljellään yleisesti syötävien pekaanipähkinöiden takia. Itäinen Pohjois-Amerikka. 

                     

CARYA    OVATA          Valkohikkori    Juglandaceae

Meillä pieni tai keskikokoinen puu. Latvus leveän pylväsmäinen. Kellanvihreät 5-7-lehdykkäiset lehdet. Kaarna hilseilee liuskamaisesti. Syötävät pyöreät pähkinät n. 3-6 cm. Menestynyt lupaavasti Mustilan arboretumissa. Itäinen Pohjois-Amerikka. I-?

                     

CATALPA    TRUMPETTIPUUT              Bignoniaceae

Kesävihantia, isolehtisiä puita, meillä pensasmaisia. Tulevat myöhään lehteen. Pystyt terttumaiset kukinnot loppukesällä, kukat "trumpettimaisia". Hedelmät riippuvia, kapeita kotahedelmiä. Hyvin talvenarkoja, mutta menestyneet kohtalaisesti edullisilla paikoilla etelä- ja lounaisrannikolla. Itä-Aasia, P-Amerikka. Suojainen kasvupaikka. Au, tuore, läpäisevä runsasravinteinen.

                     

CATALPA    OVATA cf. (BUNGEI dbt)            Trumpettipuut    Bignoniaceae

Keskikokoiinen tai iso pensas. Kermanvalkoiset kukinnot 10-25 cm pitkiä. Kukkii elokuussa. Lehdet matalaan kolmihalkoisia, n. 20-30 cm.  Kiina. (I)

                     

CATALPA    SPECIOSA         Loistotrumpettipuu    Bignoniaceae

Keskikokoinen tai iso pensas. Valkoiset 20-30 cm kukinnot. Herttamaiset lehdet. Kotahedelmät 20-30 cm pituisia. Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

CEANOTHUS    AMERICANUS         Amerikankenotti    Rhamnaceae

Pieni pyöreäkasvuinen pensas. Valkoiset huiskilokukinnot heinäkuussa. Lehtiä voidaan käyttää teenvalmistukseen. Au-Pv, kuiva-tuore, keskiravinteinen. Itäinen P-Amerikka I-II-?

                     

CELTIS    OCCIDENTALIS         Amerikankeltis    Ulmaceae

Keskikokoinen, nuokkuvaoksainen puu. Ehyet, soikeat suippokärkiset lehdet, Oranssinpunaiset mehevät, syötävät marjat, keltainen syysväritys. Suomessa harvoin kokeiltu. Au, tuore, runsasravinteinen, multava. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

CEPHALANTHUS    OCCIDENTALIS         Nappipensas    Rubiaceae

Pieni pyöreäkasvuinen pensas, 1-1.5 m. Kiiltävän vihreä lehdistö, pallomaiset vaaleankeltaiset kukinnot heinäkuussa. Au-Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen maa. Menestynyt hyvin Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Itäinen P-Amerikka. I-? 

                     

CERCIDIPHYLLUM    JAPONICUM         Katsura    Cercidiphyllaceae

Pieni tai keskikokoinen pyöreälatvuksinen puu, 6-8 (10) m. Lehdet herttamaisia, alta sinivihreitä, puhjetessaan purppuranpunaisia. Varistessaan lehdet tuoksuvat mausteisen makealle. Oranssinpunainen syysväritys. Suojainen kasvupaikka. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, multava. Japani, Kiina. I-III

CERCIS    CANADENSIS         "Amerikanjuudaksenpuu"    Fabaceae

Pieni puu, meillä talvenarka pensas. Purppuranpunaiset kukat ennen lehtiä, herttamaiset lehdet. Talvenarka. Ei juuri kokeiltu Suomessa, saattaa menestyä edullisimmilla paikoilla. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Itäinen P-Amerikka. (I) 

                     

CHAMAEDAPHNE    CALYCULATA         Vaivero    Ericaceae

Pieni, pystykasvuinen ikivihreä varpu, 20-50 cm. Pitkänsoikeat, alta ruskeat lehdet. Valkoiset ruukkumaiset kukat pystyissä tertuissa. Kukkii touko-kesäkuussa. Luonnonvarainen koko Suomessa. Au, kostea, niukkaravinteinen, hapan turvemaa. Euroopan, P-Amerikan ja Aasian pohjoisosat. I-VII

                     

CHAENOMELES    JAPONICA         Japaninruusukvitteni    Rosaceae

Pieni, kaarevaoksainen, piikikäs pensas, 0.5-1 m. Oranssinpunaiset kukat lehtien puhjetessa. Kookkaat vihreänkeltaiset syötävät hedelmät muistuttavat kvitteniä (Cydonia). Hedelmät kypsyvät loppusyksyllä ja sopivat talouskäyttöön, esim. hilloksi ja mehuksi. Au, kuiva-tuore, runsasravinteinen maa. Japani. I-III

                     

CHAENOMELES    MAULI         Ruusukvittenit    Rosaceae

                     

CHIONANTHUS    VIRGINICUS         Partapensas    Oleaceae

Pieni puu tai pensas, suomessa pensasmainen. Tuoksuvat valkoiset hapsumaiset kukat riippuvissa 10-25 cm tertuissa. Kiiltävän nahkamaiset, pitkulaiset lehdet. Talvenarka. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, multava. Itäinen P-Amerikka. (I) 

                     

CLADRASTIS    KENTUKEA         Lakkipuu    Fabaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, 8-12 m. Lehdet parilehdykkäisiä, päätöparisia, 20-30 cm. Pitkät riippuvat valkoiset kukinnot heinäkuussa. Keltainen syysväritys. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, multava. Kestävä, mutta harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka (Appalakkien vuoristo) I-II(III)

                     

CLETHRA    ACUMINATA         Kletrat    Clethraceae

Pieni pystykasvuinen puu, meillä pensasmainen. Valkoiset pystyt kukinnot. Rungon kuori hilseilee paljastaen kanelinruskean sisärungon. Viljely kuten C. alnifolia. Talvenarka, ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

CLETHRA    ALNIFOLIA         Valkokletra    Clethraceae

Pieni, pystykasvuinen pensas. Valkoiset, voimakastuoksuiset kukat pystyissä latvatertuissa. Kukkii alkusyksyllä. Kukat muodostuvat saman vuoden versoihin. Au-Pv, tuore-kostea, hapan, multava. Suojainen kasvupaikka. Menestynyt lupaavasti Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Itäinen P-Amerikka. I

                     

CLETHRA     BARBINERVIS         Kielopensaat    Clethraceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Runko sileä, harmaanruskea, mosaiikkimaisesti hilseilevä. Valkoiset terttukukinnot saman vuoden versoissa. Kukinta elo-syyskuussa. Viljely kuten C. alnifolia. Talvenarka, ei kokeiltu Suomessa. Japani. (I)

                     

COLUTEA    RAKKOPENSAAT              Fabaceae

Pieniä tai keskikokoisia pensaita. Lehdet parilehdykkäisiä, vihreitä tai harmaanvihreitä. Keltaiset tai oranssit perhomaiset kukat. Kukkivat usein koko kesän. "Rakkomaiset" ilman täyttämät hedelmät. Au, kuiva-tuore, läpäisevä, keskiravinteinen. 25 lajia. Etelä-Eurooppa, P-Afrikka, Lounais-Aasia.

                     

COLUTEA    ARBORESCENS         Keltarakkopensas    Fabaceae

Pieni tai keskikokoinen pyöreäkasvuinen pensas, 1-2 m. Keltaiset kukat 10 cm tertuissa. Rakkohedelmä 2-3 cm. Eurooppa, P-Afrikka. I-II 

                     

COLUTEA    BUSHEI         Rakkopensaat    Fabaceae

                     

COLUTEA    x MEDIA         Oranssirakkopensas    Fabaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Harmahtavat lehdet, oranssit kukat heinä-elokuussa. Risteymä (C. arborescens x C.orientalis).

                     

COMPTONIA    PEREGRINA         Tuoksumyrtti    Myricaceae

Pieni kesävihreä pensas. Sirot saniaismaiset lehdet tuoksuvat voimakkaasti. Au-Pv, niukka-keskiravinteinen, hapan. Itäinen P-Amerikka. I-II-?

                     

CORIARIA    JAPONICA              Coriariaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Vihertävät kukat pitkissä tertuissa, koristeelliset sinertävänmustat marjat. Ei kokeiltu Suomessa, talvenarka. Japani. (I)

                     

CORNUS    KANUKAT               

Keskikokoisia tai isoja pensaita, harvoin pieniä puita. Vastakkaiset, ehyet lehdet tavallisesti puikeita ja pitkäsuippuisia. Hedelmä luumarja. Au-Pv-Va, tuore-kostea, runsasravinteinen. 30-50 lajia. P-Amerikka, Eurooppa, Aasia. 

                     

CORNUS    ALBA    ssp. STOLONIFERA    Lännenkanukka    Cornaceae

Keskikokoinen, leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Nuoret versot keltaisia tai punaisia. Valkoiset huiskilokukinnot kesäkuussa. . P-Amerikka. I-V

                     

CORNUS    ALTERNIFOLIA         Lännenpagodikanukka    Cornaceae

Kookas pensas tai pieni puu, 3-5 m. Kasvutapa säännöllisen leveä, kerroksittainen. Vuorottaiset lehdet alta sinertäviä. Kermanvalkoiset kukinnot kesäkuussa. Sinertävän mustat marjat. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

CORNUS    AMOMUM         "Huurrekanukka"    Cornaceae

Keskikokoinen tai kookas, leveäkasvuinen pensas, valkoiset huiskilokukinnot kesällä, siniset marjat. Kestävä mutta harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-II-?

                     

CORNUS    FLORIDA         "Amerikankukkakanukka"    Cornaceae

Pieni puu, meillä pensasmainen "kukkakanukka". Leveä, kerroksittainen latvus, kukinnoissa kookkaat valkoiset suojuslehdet. Kukkii keväällä. Punaiset mehevät marjat. Hyvin talvenarka, ei kokeiltu Suomessa. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Lämmin ja suojainen kasvupaikka. Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

CORNUS    KOUSA         "Aasiankukkakanukka"    Cornaceae

Pieni puu, meillä pensasmainen. "kukkakanukka". Muistuttaa em lajia, mutta kukkii myöhemmin. Sitä pidetään hieman talvenkestävämpänä. Kookkaat pyöreät, punaiset syötävät marjat. Ei kokeiltu Suomessa, talvenarka. Viljely kuten C. florida. Itä-Aasia. (I)

                     

CORNUS    MAS         Punamarjakanukka    Cornaceae

Pieni puu tai pensas, meillä keskikokoinen, pystykasvuinen pensas, 2-4 m. Keltaiset kukinnot ennen lehtiä aikaisin keväällä, syötävät punaiset marjat. Eurooppa, Länsi-Aasia. I-II

                     

CORNUS    MAS    'FLAVA'    Kanukat    Cornaceae

                     

CORNUS    OBLIQUA         "Nuokkukanukkka"    Cornaceae

Keskikoinen, leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Nuoret versot harmaanukkaisia, valkoiset huiskilokukinnot kesällä. Marjat aluksi valkoisia, muuttuen sinisiksi Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

CORNUS    RACEMOSA         Terttukanukka    Cornaceae

Keskikokoinen pystykasvuinen pensas. Valkoiset marjat, punaiset kukkaperät. Syysväritys loistavan purppuranpunainen. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

CORNUS    RUGOSA         "Pyöreälehtikanukka"    Cornaceae

Keskikoinen pensas, 2-3 m. Marjat vaaleansinertäviä, syysväritys purppuranpunainen.  Itäinen P-Amerikka. I-?

CORYLUS    PÄHKINÄPENSAAT               Betulaceae

Kesävihantia puita tai kookkaita pensaita. Yksikotisia, tuulipölytteisiä. Hedekukinnot riippuvia keltaisia norkkoja. Kukkivat aikaisin keväällä ennen lehtiä. Lehdet yleensä vastapuikeita, lyhytsuippuisia. Suojuslehtien ympäröimät, syötävät hasselpähkinät. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, multava. 15-18 lajia, P-Amerikka, Eurooppa, Aasia.

                     

CORYLUS    AMERICANA         Amerikanpähkinä    Betulaceae

                     

CORYLUS    AVELLANA         Pähkinäpensas    Betulaceae

Kookas pystyoksainen pensas, 3-8 m. Kukkii maalis-huhtikuussa. Lehdet karvaisia 5-10 cm, pähkinät 1-2 cm. Ristipölytys parantaa satoa. Euraasia, luonnonvarainen Etelä-Suomessa. I-III(IV)

                     

CORYLUS    AVELLANA    f. FUSCORUBRA    "Punapähkinäpensas"    Betulaceae

Kookas pystyoksainen pensas, 3-5 m. Lehdet tummanpunaisia, vihertyvät kesän mittaan.  Näyttävä. Menestynyt hyvin etelärannikolla. I-?

                     

CORYLUS    COLURNA         Turkinpähkinä    Betulaceae

Keskikokoinen tai suuri, meillä pieni puu. Kapean pilarimainen latvus, runko vaaleanharmaa, kuori korkkipintainen. Harvoin viljelty erikoisuus. Menestynyt hyvin Turussa. Kaakkois-Eurooppa. I

                     

CORYLUS    CORNUTA         Sarvipähkinä    Betulaceae

Keskikokoinen tai iso pensas. Runko sileä, ruskeanharmaa. Pähkinä on sarvimaisen suojuksen ympäröimä. Itäinen P-Amerikka. I-III

                     

COTINUS    OBOVATUS         "Lännenperuukkipensas"    Anacardiaceae

Pieni puu, meillä pieni tai keskikokoinen pensas. Vastapuikeat sinertävänvihreät lehdet. "Peruukkimaiset" vihertävät kukkatertut kesällä. Syysväritys loistavan oranssin-purppuranpunainen. Talvenarka, ei juuri kokeiltu Suomessa. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen maa. Suojainen kasvupaikka. Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

COTONEASTER    TUHKAPENSAAT               

Tavallisesti pieniä tai keskikokoisia pensaita. Maanmyötäisiä tai pystykasvuisia. Yleensä kesävihreitä, harvemmin ikivihreitä. Kukat valkoiset tai punertavat, 5-terälehtiset. Hedelmä punainen tai musta luumarja. n. 200 lajia, Aasia, Eurooppa, P-Afrikka. Au-Pv, kuiva, runsasravinteinen, läpäisevä.     Rosaceae

 

                     

COTONEASTER    ADPRESSUS         Lamotuhkapensas    Rosaceae

                     

COTONEASTER    BULLATUS         Kurttutuhkapensas    Rosaceae

                     

COTONEASTER    DIELSIANUS         Kaarituhkapensas    Rosaceae

                     

COTONEASTER    DIVARICATUS         Harotuhkapensas    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Siirottavahaarainen. Kiiltävän tummanvihreät leveänsoikeat lehdet. Kukat roosanvärisiä, marjat punaisia. Länsi-Kiina. I-?

                     

COTONEASTER    ELEGANS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    FANGIANUS         Sirotuhkapensas    Rosaceae

                     

COTONEASTER    FOVEOLATUS         Tuhkapensaat    Rosaceae

Pieni siirottavahaarainen pensas, 1 m. Valkoiset huiskilokukinnot, mustat marjat. Talvenarka, harvoin viljelty. Kiina. (I).

                     

COTONEASTER    HARRYSMITHII         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    IGNAVUS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    INDURATUS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    INTEGERRIMUS         Euroopantuhkapensas    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Leveäkasvuinen, ruusunpunaiset kukat kesäkuussa, kirkkaanpunaiset marjat. Himmeän tummanvihreät lehdet alta valkonukkaiset. Eurooppa, Länsi-Aasia, Kiina. I-VI.

                     

COTONEASTER    KARATAVICUS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    KWEITSCHOVIENSIS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    LUCIDUS         Kiiltotuhkapensas    Rosaceae

Keskikokoinen, pystykasvuinen pensas, 1-3 m. Tuuhea, kiiltävän vihreät lehdet, mustat marjat. Yleinen aidannekasvina. Kiina. I-VI

                     

COTONEASTER    MULTIFLORUS         Sarjatuhkapensas    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Pystykasvuinen, kaartuvaoksainen. Vaaleanpunaiset kukinnot, kirkkaanpunaiset marjat. Harvoin viljelty. Kiina. I-?

                     

COTONEASTER    PEKINENSIS         Tuhkapensaat    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Pystykasvuinen, kaartuvaoksainen. Himmeän tummanvihreät lehdet, valkoiset kukat, punaiset marjat. Kiina. I-?

                     

COTONEASTER    RACEMIFLORUS         Tuhkapensaat    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Pystykasvuinen, kaareutuvaoksainen. Kukat tertuissa, nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia, myöhemmin valkoisia. Punaiset marjat. Kaukasus. I-? 

                     

COTONEASTER    RANNENSIS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    RETICULATUS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    RHYTIDOPHYLLUS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    SIKANGENSIS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    SPLENDENS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

COTONEASTER    STERNIANUS         Tuhkapensaat    Rosaceae

                     

CRATAEGUS    ORAPIHLAJAT               

Kesävihreitä pieniä puita ja pensaita. Piikkiset versot. Ehyet tai liuskaiset lehdet.  Ruusumaiset, tavallisesti valkoiset kukat huiskiloissa, kukinta alkukesällä. Hedelmä punainen tai musta (syötävä) marja. Au, kuiva-tuore, läpäisevä, keskiravinteinen. n. 200 lajia, Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia. 

                     

CRATAEGUS    CERRONIS         Orapihlajat    Rosaceae

Pieni tiheäoksainen puu, 3-5 m. Lähes piikittömät versot, tummanpunaiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka.  I-?

                     

CRATAEGUS    CHAMPLAINENSIS         Orapihlajat    Rosaceae

Pieni puu. Punaiset marjat muistuttavat kirsikoita, n. 1.5 cm, hyvänmakuisia. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

CRATAEGUS    CHRYSOCARPA         Nystyorapihlaja    Rosaceae

Kookas pensas tai pieni puu, 3-4 m. Tiheäoksainen, hyvin piikkinen, nystyiset lehdet, marjat kirkkaanpunaisia tai kellanpunaisia. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

CRATAEGUS    CRUS-GALLI         Orapihlajat    Rosaceae

Pieni pyöreälatvuksinen puu, 6 m. Oksat vaakatasossa, okaat 3-5 cm, kiiltävän tummanvihreät ehyet lehdet. Syysväritys pronssinpunainen. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

CRATAEGUS    DOUGLASII         Mustamarjaorapihlaja    Rosaceae

Pieni puu, 6-10 m. Latvus leveä, siirottavahaarainen, mustat marjat, purppuranpunainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-V

                     

CRATAEGUS    ERYTHROPODA         Orapihlajat    Rosaceae

Pieni puu, 3-5 m. Kiiltävät, tummanvihreät lehdet, marjat tumman purppuranpunaiset. Läntinen P-Amerikka (Kalliovuoret) I-?

                     

CRATAEGUS    LAEVIGATA         Pyöröliuskaorapihlaja    Rosaceae

Pieni puu tai pensas, 3-4 m. Sirokasvuinen, pienehköt parihalkoiset lehdet, runsas valkoinen kukinta, marja tummanpunainen. Lajista on olemassa punakukkaisia lajikkeita. Eurooppa. I-?

                     

CRATAEGUS    MAXIMOWICZII         Amurinorapihlaja    Rosaceae

Pieni puu, 3-5 m. Lähes piikittömät versot, loistavan punainen syysväritys, punaiset marjat. Itä-Aasia. I-VI

                     

CRATAEGUS    MOLLIS         Orapihlajat    Rosaceae

Pieni pyöreälatvuksinen puu, 3-6 m. Runsaskukkainen, suuret punaiset marjat (n. 2.5 cm), keltainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-V. 

                     

CRATAEGUS    MONOGYNA         Tylppäliuskaorapihlaja    Rosaceae

Pieni puu tai pensas, 3-6 m. Latvus pallomainen, pienet tylppäliuskaiset lehdet, runsaskukkainen.  Luonnonvarainen lounaissaaristossa, uhanalainen. Eurooppa. I-?

                     

CRATAEGUS    PEDICELLATA         Tummaorapihlaja    Rosaceae

Pieni puu, 3-4 m. Latvus pallomainen, isot tummanvihreät lehdet, alta vaaleita, kirkkaanpunaiset marjat. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

CRATAEGUS    PHAENOPYRUM         Orapihlajat    Rosaceae

Pieni pyöreälatvuksinen puu, 3-6. Rungon kuori hilseilee paljastaen oranssinpunaisen sisäkuoren. Lehdet 3-halkoisia, puhjetessaan punertavia, myöhemmin kiiltävän tummanvihreitä. Pitkä ja runsas valkoinen kukinta, pienet kirkkaanpunaiset-oranssit marjat riippuvissa tertuissa, säilyvät pitkään. Suosittu koristepuu Yhdysvalloissa. "Washington hawthorn". Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

CRATAEGUS    RHIPIDOPHYLLA         Suippoliuskaorapihlaja    Rosaceae

Pieni puu tai pensas, 3-6 m. Latvus pallomainen, pienet teräväliuskaiset lehdet, muistuttaa lajia C. monogyna.  Luonnonvarainen lounaissaaristossa, uhanalainen. Eurooppa. I-?

                     

CRATAEGUS    SUCCULENTA         Orapihlajat    Rosaceae

Pieni puu, 3-5 m. Kiiltävän tummanvihreä lehdistö, kirkkaanpunaiset marjat meheviä ja hyvänmakuisia. P-Amerikka. I-?

                     

CRATAEGUS    TANACETIFOLIA         Orapihlajat    Rosaceae

Pieni puu tai pensas. Syväliuskaiset, harmaanvihreät lehdet, kukat miellyttävän tuoksuisia, keltaiset marjat kookkaita (1-2.5 cm), punaisia, meheviä ja hyvänmakuisia. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Aasia, Turkki. I-?

                     

CYTISUS    AUSTRIACUS         Vihmat    Fabaceae

                     

CYTISUS    DECUMBENS         Suikerovihma    Fabaceae

Pieni, lähes maanmyötäinen pensas, 10-20 cm. Runsas keltainen kukinta alkukesällä. Au, kuiva, läpäisevä, kalkkipitoinen hiekkamaa. Etelä-Eurooppa. I-V(VI)

                     

CYTISUS    HIRSUTUS   (syn. Chamaecytisus triflorus)         Villavihma    Fabaceae

Pieni pystykasvuinen pensas. Keltaiset kukat,  lehdet 3-lehdykkäisiä, versot ja silmut nukkapintaisia. Au, kuiva, läpäisevä, kalkkipitoinen hiekkamaa. Etelä-Eurooppa, Länsi-Aasia. I-II-?

                     

DAPHNE    GIRALDII         "Keltanäsiä"    Thymelaeaceae

Pieni kesävihreä pensas, n. 0.5 m. Keltaiset, tuoksuvat torvimaiset kukat, sinertävänvihreät lehdet, punaiset marjat. Au-Pv-Va, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Talvenarka, ei kokeiltu Suomessa. Kiina. I-? 

                     

DAPHNE    MEZEREUM         Näsiä    Thymelaeaceae

Pieni kesävihreä pensas, 0.5-1 m. Pystykasvuinen. Kapeat sinivihreät lehdet, voimakastuoksuiset sinipunaiset kukat aikaisin keväällä. Au-Pv-Va, tuore-kostea, runsasravinteinen. Luonnonvarainen koko maassa. Eurooppa, Venäjä. I-VII

                     

DAPHNE    RETUSA         Näsiät    Thymelaeaceae

Pieni ikivihreä pensas, pystykasvuinen. Kiiltävän tummanvihreä lehdistö. Tuoksuvat kukat päältä sinipunaiset, sisältä valkoiset. Kukkii alkukesällä. Punaiset marjat. Talvenarka kokeilukasvi.  Menestynyt hyvin Muurilassa. Talvenarka. Pv-Va, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Kiina. I-?

                     

DAVIDIA    INVOLUCRATA         Nenäliinapuu    Nyssaceae

Pieni puu, meillä hyvin talvenarka pystykasvuinen pensas. Kukkia ympäröivät isot valkoiset suojuslehdet riippuvat oksilla muistuttaen nenäliinaa. Erikoisen näköinen. Kookkaat herttamaiset sahalaitaiset lehdet. Menestyminen epävarmaa. Kukkii vasta vanhempana. Suojaisa kasvupaikka. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Kiina. (I)

                     

DECAISNEA    FARGESII         Narrinpensas    Lardizabalaceae

Puu, meillä pieni tai keskikokoinen pensas. Parilehdykkäiset lehdet ovat lähes 100 cm pituiset, nuokkuvat keltaiset kukat, siniset "makkaramaiset" hedelmät. Hyvin talvenarka, vaatii erittäin suojaisen kasvupaikan. Menestyminen epävarmaa. Kokeiltu ainakin Tammiston arboretumissa Karjalohjalla, jossa se säilyi pitkään. Au-Pv, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Länsi-Kiina. (I) 

                     

DEUTZIA    AMURENSIS         Pikkunietospensas    Hydrangeaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Valkoiset tähtimäiset kukat huiskiloissa alkukesällä. Runsaskukkainen. Talvenkestävin nietospensas. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Itä-Aasia. I-?

                     

DEUTZIA    GLABRATA         Nietospensaat    Hydrangeaceae

Pieni pensas, 1-2 m. Pystykasvuinen, isommat  ja pystymmät kukinnot kuin em. lajilla. Runsaskukkainen. Talvenarka, harvoin viljelty. Suojainen kasvupaikka. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Japani. I

                     

DIERVILLA    LONICERA         Keltavuohenkuusama    Caprifoliaceae

Pieni kaartuvaoksainen pensas, 0.5-1 m.  Tuuhea maanpeittopensas. Kiiltävät tummanvihreät lehdet, keltaiset torvimaiset kukat heinäkuussa.  A-Pv-Va, tuore, keskiravinteinen. Itäinen P-Amerikka. I-IV(V)

                     

DIOSPYROS    VIRGINIANA         Amerikanpersimoni    Ebenaceae

Pieni puu, meillä pensasmainen. Kiiltävät tummanvihreät lehdet, ruukkumaiset valkoiset kukat. Oranssit, pyöreät luumumaiset hedelmät. Hyvin talvenarka. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Kumpulan kasvitieteellisessä kasvaa muutamia yksilöitä. Itäinen P-Amerikka. (I).

                     

DIRCA    PALUSTRIS         "Nahkapensas"    Thymelaeaceae

Pieni tai keskikokoinen, pyöreäkasvuinen pensas. Vaaleankeltaiset kukat aikaisin keväällä ennen lehtiä, keltainen syysväritys. Kokeilukasvi. Au, tuore-kostea,  runsasravinteinen, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

DRYAS    DRUMMONDII         "Keltalapinvuokko"    Rosaceae

Pieni ikivihreä varpu, 5-10 cm. Mattomainen kasvutapa. Soikeat, kiiltävän tummanvihreät nyhälaitaiset lehdet. Lehdet alta valkonukkaiset. Nuokkuvat keltaiset ruusumaiset kukat. Au, kuiva, läpäisevä, kalkkipitoinen. Arktinen P-Amerikka. I-V? 

                     

DRYAS    INTEGRIFOLIA         "Lännenlapinvuokko"    Rosaceae

Pieni ikivihreä varpu, 5-10 cm. Mattomainen kasvutapa. Lajien D. drummondii ja D.octopetala risteymä. Kukka nuppuvaiheessa kellertävä, myöhemmin valkoinen, hieman nuokkuva. Au, kuiva, läpäisevä, kalkkipitoinen.  I-V? 

                     

DRYAS    OCTOPETALA         Lapinvuokko    Rosaceae

Pieni ikivihreä varpu, 5-10 cm. Mattomainen kasvutapa, Kuten D. drummondii mutta pystyt valkoiset kukat. Au, kuiva, läpäisevä, kalkkipitoinen. Pohjois-Eurooppa, Venäjä, Alpit. I-V

                     

EMPETRUM    NIGRUM    ssp. NIGRUM    Etelänvariksenmarja    Empetraceae

Pieni ikivihreä varpu, 10-30 cm. Neulasmaiset lehdet, mustat syötävät marjat. Luonnonvarainen koko Suomessa. Au-Pv-Va, tuore, niukkaravinteinen turvemaa. Eurooppa, P-Amerikka, Aasia. I-VIII

                     

ENKIANTHUS    KELLOPENSAAT               

Kesävihreitä yleensä keskikokoisia pensaita. Pystykasvuisia. Kellomaiset nuokkuvat kukat keväällä. Suomessa vain vähän kokeiltuja. Au-Pv, tuore-kostea, vähäkalkkinen. n. 10 lajia. Aasia

                     

ENKIANTHUS    CAMPANULATUS         Kellopensas    Ericaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Soikeat sinertävänvihreät lehdet nippuina versojen kärjissä. Kellertävät, punaraitaiset kukat. Keltainen-punainen syysväritys. Menestynyt hyvin Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Japani. I-?

                     

ENKIANTHUS    CAMPANULATUS    var. PALIBINII    Kellopensaat    Ericaceae

Kuten em, mutta tummanpunaiset kukat. Japani. (I)

                     

ENKIANTHUS    CERNUUS    f. RUBENS    Kellopensaat    Ericaceae

Pieni tai keskikokoinen, pyöreäkasvuinen pensas. Punaiset kukat, purppuranpunainen syysväri. Yleinen japanilaisissa puutarhoissa. Japani. I ?

                     

ENKIANTHUS    SUBSESSILIS         Kellopensaat    Ericaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Kukkii kellopensaista viimeisenä, kellertävävalkoiset kukat, keltainen syysväritys. Japani. (I)

                     

EPIGAEA    REPENS         "Epigea"    Ericaceae

Pieni ryömiväkasvuinen ikivihreä pensas. Suuret vaaleanpunaiset tai valkoiset kukat alkukeväällä. Kukat voimakastuoksuisia. Valkoiset marjat, soikeat nahkamaiset lehdet. Harvoin viljelty, talvenkestävä. Pv-Va, tuore-kostea, hapan. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

ESCOBARIA    VIVIPARA    v. VIVIPARA    (pallo)Kaktukset     Cactaceae

Pieni ikivihreä kaktus, 5-10 cm. Pallomainen, pitkät valkoiset tähtimäiset piikit, suuret (2-5 cm) vaaleanpunaiset kukat kesällä. Au, paahteinen, kuiva, läpäisevä, niukkaravinteinen hiekka-soramaa. Kestää hyvin pakkasta, mutta arka talvimärkyydelle. Talvenkestävä muunnos, joka kasvaa läntisessä Kanadassa asti (B.C - Manitoba)  I-?

                     

ESCOBARIA    VIVIPARA cf.         (pallo)Kaktukset     Cactaceae

                     

EUCOMMIA    ULMOIDES         "Kiinankumipuu"    Eucommiaceae

Pieni kesävihreä puu, meillä pensas. Pyöreälatvuksinen, kiiltävä tummanvihreä lehdistö. Uhanalainen puu, jota viljellään Kiinassa kumintuotantoon ja lääkkeeksi. Pitäisi kestää jopa -30 asteen pakkasia. Talvenarka. Menestyminen Suomessa epävarmaa. Suojainen ja lämmin kasvupaikka. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Kiina. (I)

                     

EUONYMUS     SORVARINPENSAAT              Celastraceae

Kesävihreitä tai harvoin ikivihreitä pensaita tai pieniä puita, Suomessa pensaita. Vastakkaiset lehdet. Usein näyttävä syysväritys, monilokeroiset punaiset hedelmät avautuvat paljastaen kirkkaan oranssinväriset siemenet. Hedelmät säilyvät oksilla pitkään. Au-Pv-(Va), tuore, runsasravinteinen. n. 170 lajia. Aasia, Eurooppa, P-Amerikka.  

                     

EUONYMUS    ALATUS         Pallesorvarinpensas    Celastraceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Pyöreäkasvuinen. Soikeat, hieman riippuvat lehdet, loistavanpunainen syysväritys. Versot ja runko korkkisiipipalteisia. Itä-Aasia. I-II-?

                     

EUONYMUS    ALATUS    v. APTERUS    Sorvarinpensaat    Celastraceae

                     

EUONYMUS    ATROPURPUREUS         Amerikansorvarinpensas    Celastraceae

Pieni tai keskikokoinen pystykasvuinen pensas. Versot sileitä.  Kirkkaanpunainen syysväritys. Vaaleanpunaiset hedelmät joissa kirkkaanpunaiset siemenet. Itäinen P-Amerikka. I-III-?

                     

EUONYMUS    BUNGEANUS         "Bungensorvarinpensas"    Celastraceae

Keskikokoinen tai iso, leveäkasvuinen pensas. Hieman riippuvat korkkipalteiset versot. Soikeat vaaleanvihreät lehdet, punainen syysväritys. Vaaleanpunaiset hedelmät ja oranssit siemenet. Ei juuri viljelty Suomessa. P-Kiina. I-?

                     

EUONYMUS    CORNUTUS    v. QUINQUECORNUTUS    Sorvarinpensaat    Celastraceae

Pieni pensas. Kapeat lehdet. Punaiset sirot tähtimäiset kukat. 5-sarviset, vaaleanpunaiset hedelmät muistuttavat narrin hattua. Oranssit siemenet. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina. I ?

                     

EUONYMUS    EUROPAEUS         Euroopansorvarinpensas    Celastraceae

Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 2-4 m. Kapeansoikeat lehdet. Korkkiviiruiset versot. Punakeltainen syysväritys. Punaiset hedelmät joissa oranssit siemenet. Eurooppa, Länsi-Aasia. I-IV

                     

EUONYMUS    FORTUNEI    v. RADICANS     Suikerosorvarinpensas    Celastraceae

Ikivihreä rentovartinen pensas, 0.5 m. Ryömiväkasvuinen, nopeakasvuinen. Pienet leveänsoikeat lehdet. Hyvä maanpeittokasvi. Hieman talvenarka. Pv-Va. Japani, Korea, Kiina. I

                     

EUONYMUS    FORTUNEI    v. RADICANS 'VEGETUS'    Suikerosorvarinpensaat    Celastraceae

(syn. E. fortunei var. vegeta). Kuten em, mutta kasvutapa pensasmainen tai köynnöstävä, 0.5-1.5 m. 

                     

EUONYMUS    HAMILTONIANUS cf.         Sorvarinpensaat    Celastraceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Syysväritys violetinpunainen. Vaaleanpunaiset hedelmät ja oranssit siemenet. Kiina, Itä-Aasia, Intia. I-?

                     

EUONYMUS    HAMILTONIANUS    v. MAACKII    Sorvarinpensaat    Celastraceae

                     

EUONYMUS    HAMILTONIANUS    v. SIEBOLDIANUS    Tokionsorvarinpensas    Celastraceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Pyöreäkasvuinen. Runsaasti vaaleanpunaisia hedelmiä joissa tummanpunaiset siemenet. Syysväritys vaaleanpunaisesta punaiseeen. Japani. I-?

                     

EUONYMUS    HIANS         Sorvarinpensaat    Celastraceae

 

EUONYMUS    NANUS    v. TURKESTANICUS    Kääpiösorvarinpensas    Celastraceae

Pieni, osittain ikivihreä pensas, 30-50 cm. Rentovartinen, varpumainen. Pienet kapeat tummanvihreät lehdet. Punakeltaiset hedelmät. Viihtyy parhaiten aurinkoisessa, kuivassa kasvupaikassa. Keski-Aasia. Talvenkestävä. I-V(VI)

                     

EUONYMUS    OXYPHYLLUS         Sorvarinpensaat    Celastraceae

Keskikokoinen pystykasvuinen pensas. Syysväritys punainen tai purppuranpunainen. Suuret karmiininpunaiset hedelmät. Itä-Aasia. I-?

                     

EUONYMUS    PHELLOMANUS         Korkkisorvarinpensas    Celastraceae

Keskikokoinen pensas. Versot kauttaaltaan korkkipalteisia. Erikoisen näköinen. Syysväritys punainen. Hedelmät voimakkaan vaaleanpunaiset. Oranssit siemenet. Kiina. I-?

                     

EUONYMUS    PLANIPES         Kirsikkasorvarinpensas    Celastraceae

Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 2-4 m. Nopeakasvuinen. Ruusunpunaiset hedelmät, oranssit siemenet. Syysväritys punainen. Menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa. Japani, Korea. I-II(III)

                     

EUONYMUS    VERRUCOSUS         Nystysorvarinpensas    Celastraceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-3 m. Vaaleanvihreät puikeat lehdet. Kellertävät tai punaiset hedelmät, oranssit siemenet. Keski-Eurooppa, Venäjä, Länsi-Aasia. I-?

                     

EUPTELEA    POLYANDRA              Eupteleaceae

Kesävihreä pieni puu tai pensas, meillä pensasmainen. Kookkaat sahalaitaiset lehdet. Terälehdittömät kukat, joissa näyttävät punaiset heteet. Kukkii keväällä. Punakeltainen syysväritys. Hyvin talvenarka, ei kokeiltu Suomessa. Japani. (I)

                     

EVODIA    DANIELLII              Rutaceae

Pieni tai keskikoinen kesävihreä puu, meillä pensasmainen tai pieni puu. Saarnimaiset, kiiltävän tummanvihreät parilehdykkäiset lehdet. Kookkaat valkoiset huiskilokukinnot alkusyksyllä, siemenet aluksi kirkkaanpunaisia, myöhemmin mustia. Ei kokeiltu Suomessa, talvenarka. P-Kiina, Korea. (I)

                     

EXOCHORDA    HELMIPENSAAT              Rosaceae

Kesävihreitä pensaita. Lehdet soikeita, suippokärkisiä. Valkoiset kukkatertut alkukesällä. Kukat nuppuvaiheessa helmimäisiä, avauduttuaan 5-lehtisiä. Hedelmä 5-lohkoinen tuppilokota. Au-Pv, kuiva-tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Hieman talvenarkoja, mutta menestyvät etelärannikolla. Vaativat suojaisen kasvupaikan. Kiina, Korea, Keski-Aasia. 

                     

EXOCHORDA    GIRALDII         Helmipensaat    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen, pystykasvuinen pensas. Lehdet vaaleanvihreitä, nuoret versot vaaleanpunertavia. Kukat 3-4.5 cm. Kiina. I-?

                     

EXOCHORDA    RACEMOSA         Helmipensas    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 1-3 m. Hennot kaareutuvat oksat. Kukkatertut 7-12 cm, runsas kukinta kesäkuussa. Harvoin viljelty Suomessa. Itä-Kiina. I-II

                     

EXOCHORDA    SERRATIFOLIA         Helmipensaat    Rosaceae

Pieni pensas, 1-2 m. Kuten em, mutta lehdet sahalaitaisia. Keski-Kiina, Korea.

                     

EXOCHORDA    x MACRANTHA    'THE BRIDE'    Helmipensaat    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 1-2 m. Versot kaareutuvia, riippuvia. Lajien E. alberti x E. grandiflora risteymä. Erittäin runsaskukkainen. Suojainen ja lämmin kasvupaikka. I

FAGUS    PYÖKIT              Fagaceae

Kesävihantia, keskikokoisia tai isoja puita. Runko sileä, tavallisesti harmaa. Ehyet soikeat lehdet. Pitkänkapeat silmut. Hedelmä piikkisen kehdon ympäröimä pähkinä. Sietävät hyvin varjostusta taimivaiheessa. Au-Pv-Va, tuore, runsasravinteinen. 10 lajia. Euraasia, P-Amerikka. 

                     

FAGUS    GRANDIFOLIA         Amerikanpyökki    Fagaceae

Keskikokoinen tai iso puu, 10-15 m. Leveälatvuksinen, suuret (6-14 cm) leveän soikeat lehdet. Lyijynharmaa runko, syysväritys pronssinsävyinen. Lehdet säilyvät oksilla usein kevääseen asti. Täysin talvenkestävä Mustilan arboretumissa. Itäinen P-Amerikka. I-II(III)

                     

FAGUS    SYLVATICA         Pyökki    Fagaceae

Keskikokoinen tai iso puu, 10-20 m. Latvus leveän kartiomainen. Lehdet suippotyvisiä, kiiltävän tummanvihreitä. pronssinpunertava syysväritys. Runko harmaa tai harmaanvalkoinen, lehdet säilyvät usein kevääseen asti. Menestynyt hyvin lounaisrannikolla. Eurooppa. I-(II)

                     

FAGUS    SYLVATICA    f. PURPUREA    Punapyökki    Fagaceae

Pieni ta keskikokoinen puu, 8-15 m. Lehdet tummannpunaisia tai puppuranvihreitä. Siemenlisätty, värisävyt vaihtelevat yksilöittäin. Menestynyt hyvin lounaisrannikolla. I-(II)

                     

FARGESIA    MURIELAE    'SIMBA'    Vuoriruokobambut    Bambusaceae

Ikivihreä heinäkasvi, 0.5-1-5 m. Pysty tai kaareutuva, siro kasvutapa. Kirkkaanvihreät versot, kapeat lehdet. Suojainen kasvupaikka. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen. (I)

                     

FORESTIERA    PUBESCENS (syn. F. neomexicana)              Oleaceae

Keskikokoinen pensas. Okaiset harmaat versot, vaaleanvihreä lehdistö, kellertävät tuoksuvat kukat ennen lehtiä, pienet siniset marjat. Kasvaa luonnossa erittäin karuilla kasvupaikoilla. Suomessa vain vähän kokeiltu. Au, kuiva, läpäisevä hiekkamaa. Yhdysvaltojen lounaisosat, Meksiko. I-?

                     

FORSYTHIA         'NORTHERN GOLD'    Jalo-onnenpensas    Oleaceae

Onnenpensaat ovat kesävihantia, aikaisin keväällä ennen lehtiä kukkivia pensaita. Kukat keltaisia ja kellomaisia. --  F. 'Northern Gold' on keskikokoinen, pystykasvuinen pensas, n. 2 m. Kukat isoja (4 cm), voimakkaan keltaisia. Runsaskukkainen. Yksi näyttävimmistä ja kestävimmistä onnenpensaista. I-III

                     

FORSYTHIA    OVATA    'MALUCH'    Pikkuonnenpensas    Oleaceae

Pieni tiheäkasvuinen pensas, 0.5-1 m. Kasvutapa leveän pallomainen. Kirkkaankeltaiset kukat, runsaskukkainen. I-II

                     

FOTHERGILLA    MAJOR         Höyhenpensas    Hamamelidaceae

Pieni pyöreäkasvuinen pensas, 0.5-1 m. Kermanvalkoiset, hunajalta tuoksuvat tähkäkukinnot. Kukkii touko-kesäkuussa. Kiiltävän tummanvihreät, leveänsoikeat lehdet. Syysväritys loistavan kellanpunainen. Talvenkestävä mutta harvoin viljelty. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, vähäkalkkinen. Itäinen P-Amerikka. I-III(IV)

                     

FRAXINUS    SAARNET              Oleaceae

Keskikokoisia tai isoja kesävihantia puita. Parilehdykkäiset, päätöpariset vastakkaiset lehdet. Hedelmä siivekäs pähkylä. Au-Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen. n. 60 lajia. P-Amerikka, Eurooppa, Aasia, P-Afrikka. 

                     

FRAXINUS    AMERICANA         Valkosaarni    Oleaceae

Keskikokoinen tai iso puu, 10-20 m. Pyöreälatvuksinen. Muistuttaa punasaarnia (F.pennsylvanica), mutta lehdykät alta valkoisia, syysväritys loistavan keltainen-punainen-violetti. Arvostettu puistopuu. Talvenkestävä. Itäinen P-Amerikka.  I-II-?

                     

FRAXINUS    CHINENSIS    v. RHYNCHOPHYLLA    Saarnet    Oleaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, meillä talvenarka ja harvoin kokeiltu. 3-7 lehdykkäinen, leveänsoikeat lehdykät, vaaleanharmaa sileä runko. Itä-Venäjä, Korea, Japani. I ?

                     

FRAXINUS    MANDSHURICA         Mantshuriansaarni    Oleaceae

Keskikokoinen tai iso puu. Muistuttaa mustasaarnea (F.nigra). Kotiseudullaan kasvaa tulvamailla ja korvissa. Harvoin viljelty. Koillis-Kiina, Itä-Venäjä.  I-II-?

                     

FRAXINUS    MANDSHURICA    v. JAPONICA    Saarnet    Oleaceae

                     

FRAXINUS    NIGRA         Mustasaarni    Oleaceae

Keskikokoinen tai iso puu. Lehdet kookkaita, 7-13-lehdykkäisiä. Runko harmaa, kuori korkkimainen. Keltainen syysväritys. Kotiseudullaan kasvaa kosteilla ja märillä paikoilla. Amerikan pohjoisin saarnilaji. Suomessa harvoin viljelty. I-?

                     

FRAXINUS    ORNUS         Mannasaarni    Oleaceae

Keskikokoinen puu, meillä pensasmainen. Pitkät kermanvalkoiset tuoksuvat huiskilokukinnot alkukesällä. Sileä harmaa runko, lehdet 5-9-lehdykkäiset, lehdykät leveänsoikeita. Syysväritys keltainen-purppuranpunainen. Rungosta voidaan valuttaa makeaa mahlaa. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Kokeiltu aikanaan Tammiston arboretumissa. Etelä-Eurooppa, Länsi-Aasia. (I)

                     

FRAXINUS    PENNSYLVANICA         Punasaarni    Oleaceae

Keskikoinen tai iso puu, 10-20 m. Runko punaruskea, 3-7-lehdykkäiset lehdet alta vaaleanvihreitä. Kullankeltainen syysväritys aikaisin syksyllä. Talvenkestävin saarni. Itäinen P-Amerikka.  I-V

                     

GAULTHERIA    HISPIDULA         "Valkomarjasalali"    Ericaceae

Pieni ikivihreä pensas, suikertava, mattomainen kasvutapa, 10 cm. Soikeat, kiiltävän nahkamaiset lehdet, valkoiset-vaaleanpunaiset nuokkuvat ruukkumaiset kukat. Valkoiset mehevät marjat ovat  hyvänmakuisia Harvoin viljelty. Pv-Va, tuore-kostea, hapan turvemaa. Itäinen P-Amerikka. I-II-?

                     

GAULTHERIA    PROCUMBENS         Lamosalali    Ericaceae

Pieni ikivihreä pensas, mattomainen kasvutapa. Kuten em, muttta valkoiset kukat ja kirkkaanpunaiset marjat. Lehtiä on käytetty yrttiteenä, makuaineena ja rohdoksena. Menestynyt hyvin Etelä-Suomessa. Viljely kuten em. Itäinen P-Amerikka. I-III-?

                     

GAYLUSSACIA    BACCATA         "Makeavalemustikka"    Ericaceae

Pieni ikivihreä pensas, 30-80 cm. Lamoavakasvuinen, peittävä. Vaaleanpunaiset nuokkuvat ruukkumaiset kukat alkukesällä. Sinimustat mustikan kokoiset marjat ovat makeita ja aromikkaita. Hyvä marjakasvi, harvoin viljelty Suomessa. Pv, kuiva-tuore, hapan, hiekkapitoinen. Itäinen ja Keskinen P-Amerikka. I-II-?

                     

GENISTA    PILOSA    'VANCOUVER GOLD'    Väriherneet    Fabaceae

Pieni kesävihreä pensas, 40 cm. Mattomainen kasvutapa. Kirkkaankeltaiset kukat alkukesällä, runsaskukkainen. Au, kuiva, keskiravinteinen, läpäisevä, runsaskalkkinen. I-?

                     

GENISTA    SAGITTALIS         Varpuväriherne    Fabaceae

Pieni kesävihreä pensas, 10-20 cm, rentovartinen, mattomainen. Kirkkaankeltaiset kukat keväällä, versot kirkkaanvihreitä ja siipipalteisia. Viljely kuten em. Etelä-Eurooppa. I-?

                     

GENISTA    SAGITTALIS    v. MINOR    Varpuväriherneet    Fabaceae

Pieni kesävihreä pensas. Em. lajin pienikasvuisempi muunnos. Viljely kuten em. Etelä-Eurooppa. I-?

                     

GLEDITSIA    KOLMIOKAT              Fabaceae

Kesävihreitä puita, meillä pensasmaisia. Versot pitkäokaisia. Lehdet toistamiseen parilehdykkäiset, pitkät litteät kiertyneet palkohedelmät. Talvenarkoja, vaativat lämpimän ja suojaisen kasvupaikan. Au, kuiva-tuore, keskiravinteinen, läpäisevä. 12 Lajia. P-Amerikka, Aasia. 

                     

GLEDITSIA    JAPONICA         Japaninkolmioka    Fabaceae

Pieni puu, meillä pensasmainen. Muistuttaa lajia G. triacanthos. Talvenarka kokeilukasvi. Menestynyt hyvin Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Japani. (I)

                     

GLEDITSIA    TRIACANTHOS         Kolmioka    Fabaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, meillä pensasmainen. Leveäkasvuinen. Kirkkaanvihreät, kiiltävät 15-30 lehdykkäiset lehdet. Versoissa ja rungossa pitkiä haaroittuneita okaita. Vihertävän keltaiset, tuoksuvat, nuokkuvat kukkatertut. Kukkii kesällä. Suosittu puistopuu Yhdysvalloissa. Talvenarka. Menestynyt hyvin Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

GLEDITSIA    TRIACANTHOS    f. INERMIS    Kolmiokat    Fabaceae

Em. lajin piikitön muoto. 

                     

GYMNOCLADUS    DIOICUS         Kentukinpapupuu    Fabaceae

Keskikokoinen tai iso kesävihreä puu, meillä pieni puu tai pensasmainen. Toistamiseeen parilehdykkäiset lehdet ovat jopa 90 cm pituisia. Isot (12-25 cm) punertavan ruskeat palkohedelmät. Amerikan uudisasukkaat käyttivät paahdettuja siemeniä kahvinkorvikkeena. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Menestynyt lupaavasti lounaisrannikolla. Lämmin, suojainen kasvupaikka. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

HALESIA    CAROLINA         Lumikellopuu    Styracaceae

Keskikokoinen puu, meillä pensasmainen. Pysty- ja kapeakasvuinen. Valkoiset nuokkuvat kellokukat keväällä lehtien puhjetessa. Talvenarka kokeilukasvi, ei juuri kokeiltu Suomessa. Au-Pv, tuore, vähäkalkkinen, läpäisevä, runsasmultainen. Itäinen P-Amerikka (Appalakit). (I)

                     

HALIMODENDRON    HALODENDRON         "Suolapensas"    Fabaceae

Pieni piikikäs pensas, 1-2 m. Leveäkasvuinen. Vaaleanpunaiset tuoksuvat kukat loppukesällä. Harmaanvihreä lehdistö. Viihtyy hyvin kuivilla paikoilla. Au, kuiva, läpäisevä hiekka-soramaa. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Itä-Eurooppa, Länsi-, Keski-Aasia. I ?

                     

HAMAMELIS    VIRGINIANA         Amerikantaikapähkinä    Hamamelidaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Kirkkaankeltaiset "hämähäkkimäiset" kukat lehtihangoissa. Kukkii myöhään syksyllä tai keskellä talvea. Lehdet muistuttavat pähkinäpensasta (Corylus avellana), Keltainen syysväritys Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Itäinen P-Amerikka. I-III.

                     

HELWINGIA    JAPONICA         "Taikamarja"    Helwingiaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Erikoisuus, jonka vihertävät kukat ja pyöreät mustat marjat muodostuvat lehtilavan keskelle. Kiina, Korea, Japani. (I)

                     

HIPPOPHAE    RHAMNOIDES         Tyrni    Elaeagnaceae

Keskikokoinen piikikäs pensas, 1-3 m. Kaksikotinen. Keltaoranssit marjat, vihertävänharmaat lehdet. Marjat erittäin terveellisiä, C-vitamiinipitoisuus kasvikunnan korkeimpia. Au, kuiva-tuore, niukka-keskiravinteinen. Luonnonvarainen saaristossa ja rannikolla Ahvenanmaalta Tornioon asti. Euraasia. I-VIII

                     

HOLODISCUS    DISCOLOR         Nukka-angervo    Rosaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Oksat pitkiä, kaarevia. Valkoiset suuret huiskilokukinnot heinä-elokuussa. Kestävä mutta harvoin viljelty. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Läntinen P-Amerikka. I-II

                     

HOLODISCUS    DUMOSUS         Harmaanukka-angervo    Rosaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Muistuttaa em. lajia. Meillä harvoin viljelty. Läntinen P-Amerikka. I-?

                     

HYDRANGEA    HORTENSIAT              Hydrangeaceae

Kesävihantia pensaita ja köynnöksiä. Kukinto latvahuiskilo, laitakukat usein neuvottomia, suurempia. Lehdet vastakkain. Au-Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen, hapan. n. 70 lajia. Aasia, Amerikka.

                     

HYDRANGEA    ASPERA    ssp. SARGENTIANA    Samettihortensia    Hydrangeaceae

Pystykasvuinen pensas, meillä pienikokoinen (0.5-1 m). Litteät vaalean lilat kukinnot, joissa valkoiset laitakukat. Kukkii elo-syyskuussa. Suuret nukkapintaiset "samettiset" lehdet. Talvenarka kokeilukasvi. Suojainen puolivarjoinen kasvupaikka.  Länsi-Kiina. (I)

                     

HYDRANGEA    HETEROMALLA    'BRETSCHNEIDERI'    Kesähortensia    Hydrangeaceae

Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Isot (20-30 cm) valkoiset kukinnot, laitakukat neuvottomia. Kapeanpuikeat alta valkokarvaiset lehdet. Itä-Aasia. I-IV.

                     

HYDRANGEA    PANICULATA         Japaninhortensia    Hydrangeaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Tiheäkasvuinen, kaareutuvaoksainen. Valkoiset, tuoksuvat kartiomaiset kukkatertut elokuussa. Kukkien väri vaihtuu vaaleanpunaiseksi. Itä-Aasia. I-IV.

                     

HYDRANGEA    PANICULATA    'GRANDIFLORA'    Syyshortensia    Hydrangeaceae

Kuten em, mutta kaikki kukat neuvottomia. Kukinnot kartiomaisia, jopa 30 cm pituisia.  Runsaskukkainen, suosittu koristepensas. I-IV

                     

HYDRANGEA    PANICULATA    'MUSTILA'    Mustilanhortensia    Hydrangeaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Sirot kermanvalkoiset kukinnot heinä-elokuussa, neuvottomia laitakukkia vain vähän. Kukat punertuvat vähitellen. I-V

                     

HYDRANGEA    PANICULATA    'PRAECOX'    Kuutamohortensia    Hydrangeaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Valkoiset litteähkö kukat, joissa paljon neuvottomia laitakukkia. Kukkii heinäkuussa. I-IV(V)

                     

HYDRANGEA    QUERCIFOLIA         Tammihortensia    Hydrangeaceae

Pieni tai keskikokoinen, pyöreäkasvuinen  pensas. Suuret syvähalkoiset lehdet muistuttavat hieman punatammen (Q.rubra) lehtiä. Valkoiset kartiomaiset pystyt kukkatertut elokuussa. Kukat muuttuvat myöhemmin vaaleanpunaisiksi. Talvenarka kokeilukasvi. Viihtyy kuivemmassa paikassa kuin muut hortensiat, ei siedä märkyyttä. Suojaisa, lämmin kasvupaikka. Itäinen P-Amerikka. I

                     

HYDRANGEA    QUERCIFOLIA    'SNOW QUEEN'    Tammihortensiat    Hydrangeaceae

                     

HYDRANGEA    SERRATA    BLUEBIRD' ('Algaku')    Hortensiat    Hydrangeaceae

Pieni pyöreäkasvuinen pensas. Laventelinsiniset litteät kukinnot alkusyksyllä, neuvottomat laitakukat vaaleansinisiä. Talvenarka. Kestävämpi kuin jalohortensiat. Vanha japanilainen lajike. I ?

                     

HYPERICUM    BUCKLEYI         Pensaskuismat    Clusiaceae

                     

HYPERICUM    KALMIANUM         "Kalminpensaskuisma"    Clusiaceae

Pieni kesävihreä pensas, 0.5 m. Pystykasvuinen. Sinertävänvihreä lehdistö. Kirkkaankeltaiset pitkäheteiset kukat. Kukkii elokuussa. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Au, kuiva-tuore, läpäisevä hiekkamaa. Itäinen P-Amerikka. I-? 

                     

HYPERICUM    PROLIFICUM         Pensaskuismat    Clusiaceae

Pieni kesävihreä pensas, 0.5-1 m. Pystykasvuinen. Kirkkaankeltaiset pitkäheteiset pallomaiset kukat loppukesällä, kukkii saman vuoden versoilla. Hilseilevä runko. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Menestynyt lupaavasti Muurilassa. Au, kuiva-tuore, läpäisevä hiekkamaa. Itäinen ja keskinen P-Amerikka. I-? 

                     

IDESIA    POLYCARPA         "Idesia"    Flacourtiaceae

Keskikokoinen puu, meillä ehkä pensasmainen. Herttamaiset, isot lehdet (8-20 cm). Runko sileän harmaa. Oranssit-purppuranpunaiset marjat. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina, Japani, Korea, Taiwan. (I)

                     

ILEX    SERRATA         "Japaninorjanlaakeri"    Aquifoliaceae

Keskikokoinen kesävihreä pensas, 1.5-2 m. Vaaleanpunaiset kukat keväällä, pienet kirkkaanpunaiset marjat syksyllä, säilyvät talveen asti. Ei kokeiltu Suomessa. Japani I-?

                     

ILEX    VERTICILLATA         Kesäorjanlaakeri    Aquifoliaceae

Pieni tai keskikokoinen kesävihreä pensas, 1-2 m. Kaksikotinen. Loistavanpunaiset marjat syksyllä, säilyvät pensaassa pitkälle talveen. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-III

                     

ILEX    x MESERVAE    'BLUE ANGEL'    Pihaorjanlaakerit    Aquifoliaceae

Pihaorjanlaakerit ovat ikivihreitä pieniä pensaita. Pystykasvuisia. Ne ovat peräisin risteytyksestä I. rugosa x I. aquifolium. Kiiltävät tummanvihreät lehdet okareunaisia. Versot purppuransävyisiä. Kaksikotisia, emikasveilla kirkkaanpunaiset marjat. Pv-Va, tuore, läpäisevä. Suojaisa kasvupaikka. --- ' Blue Angel' on emilajike. Kiiltävät kirkkaanpunaiset marjat. Talvenarka. I-?

                     

ILEX    x MESERVAE    'BLUE PRINCE'    Pihaorjanlaakerit    Aquifoliaceae

Hedelajike. Tiivis kasvutapa, pihaorjanlaakereista talvenkestävimpiä. Menestynyt lupaavasti etelärannikolla. I-?

                     

ILEX    x MESERVAE    'BLUE PRINCESS'    Pihaorjanlaakerit    Aquifoliaceae

Emilajike. Leveäkasvuinen, kiiltävä, tumman sinivihreä lehdistö. Yksi parhaista lajikkeista. Menestynyt hyvin etelärannikolla. I-?

JAMESIA    AMERICANA         Jamesia    Hydrangeaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Valkoiset tuoksuvat pystyt huiskilokukinnot kesällä. Runko punaruskea, hilseilevä. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Au, kuiva-tuore, läpäisevä, keskiravinteinen. Läntinen P-Amerikka. I-II-?

                     

JUGLANS    JALOPÄHKINÄT              Juglandaceae

Kesävihreitä puita. Suuret parilehdykkäiset, päätöpariset lehdet. Riippuvat vihreät hedekukinnot keväällä. Syötävät pähkinät (luumarjat). Eksoottisen näköisiä koristepuita. Keltainen syysväritys. Au, tuore, runsasravinteinen. Suojainen, lämmin kasvupaikka, ei tuulisille paikoille. 15 lajia. Amerikka, Aasia, Etelä-Eurooppa. 

                     

JUGLANS    AILANTHIFOLIA         Japaninjalopähkinä    Juglandaceae

Keskikoinen, leveälatvuksinen puu, 10-15 m. Lehdet 60-90 cm pituiset, 11-17 -lehdykkäiset. Hedelmä  munamainen. Runko sileä, harmaanruskea. Talvenkestävin jalopähkinälaji. I-IV(V). Japani, Venäjän kaukoitä. 

                     

JUGLANS    CINEREA         Amerikanjalopähkinä    Juglandaceae

Keskikoinen, leveälatvuksinen puu, 10-15 m. Lehdet 50-60 cm, 17-19 -lehdykkäiset. Pitkulaiset tahmeapintaiset hedelmät. Talvenkestävä. Itäinen P-Amerikka. I-IV

                     

JUGLANS    MANDSHURICA         Mantshurianjalopähkinä    Juglandaceae

Keskikoinen, leveälatvuksinen puu, 10-15 m. Muistuttaa lajia J.ailanthifolia, mutta pähkinät teräväsärmäisiä, 6-8 harjuisia. Itä-Aasia. I-III

                     

JUGLANS    NIGRA         Mustajalopähkinä    Juglandaceae

Keskikoinen, leveälatvuksinen puu, 10-15 m. Syötävät pyöreät pähkinät hyvänmakuisia, muistuttavat saksanpähkinöitä. Lehdet 50-60 cm, 11-23 -lehdykkäiset. Tumma uurteinen runko. Harvoin viljelty, menestynyt lupaavasti I-III vyöhykkeillä. Itäinen P-Amerikka. 

                     

KALMIA    ANGUSTIFOLIA         Kapealehtikalmia    Ericaceae

Pieni ikivihreä pensas, 0,5-1 m. Ruusunpunaiset kukat heinäkuussa. Pienet pitkulaiset sinivihreät lehdet. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Au-Pv, tuore-kostea, läpäisevä, hapan. Itäinen P-Amerikka. I-V

                     

KALMIA    POLIFOLIA         Varpukalmia    Ericaceae

Pieni ikivihreä tiheäkasvuinen pensas. 30-50 cm. Kellomaiset vaaleanpunaiset-ruusunpunaiset kukat kesällä. Lehdet kapean pitkulaiset, kiiltävän tummanvihreät, alta valkoiset. Talvenkestävä. Itäinen P-Amerikka. I-V?

                     

KALOPANAX    SEPTEMLOBUS  (syn. K. pictus)         Seitsensormiaralia    Araliaceae

Keskikoinen puu, meillä pieni puu tai pensasmainen. Pystyt jäykät versot ovat pitkäpiikkisiä. Isot (25-35 cm) 5-7-halkoiset lehdet. Valkoiset kukkatertut loppukesällä. Eksoottisen näköinen. Kokeilukasvi, joka on menestynyt lupaavasti etelärannikolla. Au-Pv, tuore-kostea, läpäisevä, runsasravinteinen. Suojaisa kasvupaikka. Itä-Aasia. I-?

                     

KERRIA    JAPONICA         Kerria    Rosaceae

Pieni sirokasvuinen pensas, 1 m. Kirkkaankeltaiset ruusumaiset kukat keväällä ennen lehtiä. Kirkkaanvihreät kaartuvat versot. Talvenarka. Au, tuore, runsasravinteinen. Suojainen kasvupaikka. Kiina. (I)

                     

KERRIA    JAPONICA    'PICTA'    "Viirukerria"    Rosaceae

Kirvavalehtinen muoto. Vaaleanvihreät lehdet valkoreunaisia. Kukat kuten peruslajilla. 

                     

KERRIA    JAPONICA    'PLENIFLORA'    Pallerokerria    Rosaceae

Kerrottukukkainen muoto. Kirkkaankeltaiset, tiheästi kerrotut pallomaiset kukat. 

                     

KOLKWITZIA    AMABILIS         Kellokuusama    Caprifoliaceae

Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 1.5-2 m. Kaareutuvaoksainen. Tuoksuvat vaaleanpunaiset huiskilokukinnot heinäkuussa. Kukat kellomaisia. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Suojainen kasvupaikka. Talvenarka, runsaskukkainen. Kiina. I(II)

                     

LABURNUM    ALPINUM         Kultasade (kalju-)    Fabaceae

Kookas pensas tai pieni puu, 3-5 m. Leveäkasvuinen.  Riippuvat pitkät (15-30 cm) keltaiset kukkatertut keskikesällä. Versot kirkkaanvihreät, lehdet kolmilehdykkäiset.  Au, kuiva-tuore, läpäisevä. Jänisten herkkua. Etelä-Eurooppa. I-II

                     

LEUCOTHOE    FONTANESIANA         Leukotti    Ericaceae

Pieni lamoavakasvuinen ikivihreä pensas, 0.5-1m. Pitkät kaareutuvat oksat. Lehdet soikeat, kiiltävän tummanvihreät. Ruukkumaiset valkoiset kukat alkukesällä. Syys/ talviväritys purppuransävyinen. Kestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-II

                     

LEUCOTHOE    FONTANESIANA    'NANA'    "Kääpiöleukotti"    Ericaceae

Kääpiökasvuinen muunnos,  tiheä, pienilehtisempi. 

                     

LIGUSTRUM    TSCHONOSKII         Likusterit    Oleaceae

Kesävihreä pieni pystykasvuinen pensas.Valkoiset huiskilokukat kesällä. Mustat kiiltävät marjat. Kestävä, harvoin viljelty. Au-Pv, kuiva-tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Japani, Kuriilit, Sahalin. I-?

                     

LIGUSTRUM    VULGARE         Aitalikusteri    Oleaceae

Kesävihreä pieni tai keskikokoinen pensas, 0.5-2 m. Pystykasvuinen. Vastakkaiset lehdet kapeanpuikeita. Valkoiset huiskilokukat. Mustat kiiltävät marjat. Au-Pv, kuiva-tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Keski-Euroopassa kasvatetaan usein pensasaitana. Eurooppa, Kaukasus. I-(II)

                     

LINDERA    BENZOIN              Lauraceae

Pieni tai keskikokoinen kesävihreä pensas. Keltaiset kukkatertut keväällä ennen lehtiä. Lehdet leveän soikeita, voimakastuoksuisia. Punaiset "pippurimaisen" makuiset marjat. Kokeilukasvi. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

LINNAEA    BOREALIS         Vanamo    Caprifoliaceae

Ikivihreä ryömiväkasvuinen varpu. Vastakkaiset lehdet pieniä, pyöreähköjä. Kellomaiset, tuoksuvat vaaleanpunaiset kukat kesä-heinäkuussa. Luonnonvarainen koko Suomessa. Pv-Va, kuiva-tuore, keskiravinteinen metsämaa. P-Amerikka, P-Eurooppa, P-Aasia. I-VIII

                     

LIQUIDAMBAR    STYRACIFLUA         Lännenambrapuu    Hamamelidaceae

                     

LIRIODENDRON    TULIPIFERA         Tulppaanipuu    Magnoliaceae

Iso kesävihreä puu, meillä pensasmainen tai pieni puu. Lehdet 3-4-halkoisia, lehtien kärki näyttää poikkileikatulta. Kukat tulppaanimaisia, kellanvihreitä. Elävä fossiili, kasvanut maapallolla jo 70 miljoonaa v. sitten. Talvenarka. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Suojainen kasvupaikka. Menestynyt lupaavasti etelärannikolla. Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

LONICERA    KUUSAMAT              Caprifoliaceae

Kesävihreitä tai harvemmin ikivihreitä pensaita ja köynnöksiä. Vastakkaiset lehdet ehyitä. Suppilomaiset tai torvimaiset, yleensä tuoksuvat kukat ja värikkäät marjat. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Lähes kaikki lajit lievästi myrkyllisiä. n. 180 lajia. P-Amerikka, Eurooppa, Aasia.

                     

LONICERA    ALBERTII         Nuokkukuusama    Caprifoliaceae

Pieni leveäkasvuinen pensas, 0.5 m. Vaaleanpunaiset tuoksuvat kukat kesäkuussa, punaiset marjat. Sinivihreät, kapeansoikeat lehdet. Keski-Aasia. I-III

                     

LONICERA    ALPIGENA         Alppikuusama    Caprifoliaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Kellertävät kukat kesäkuussa. Kirkkaanpunaiset kirsikkamaiset marjat. Soikeat, isot tummanvihreät lehdet. Etelä-Eurooppa. I-V

                     

LONICERA    ALPIGENA    v. GLEHNII    Alppikuusamat    Caprifoliaceae

                     

LONICERA    CANADENSIS          Kanadankuusama    Caprifoliaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Riippuvat torvimaiset vaaleankeltaiset kukat keväällä. Kirkkaanpunaiset marjat. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

LONICERA    CHAMISSOI         Kuusamat    Caprifoliaceae

Pieni pallomainen pensas, 0.5-1 m. Tumman ruusunpunaiset kukat kesäkuussa. Harmaanvihreä lehdistö, oranssinpunaiset marjat. Venäjän kauko-itä, Japani. I-?

                     

LONICERA    CHRYSANTHA         Keltakuusama    Caprifoliaceae

Keskikokoinen, siirottavakasvuinen pensas, 2-4 m. Kellertävät kukat kesäkuussa. Punaiset marjat. Itä-Kiina. I-V

                     

LONICERA    MAACKII         Koreankuusama    Caprifoliaceae

Keskikokoinen tai iso pensas, 2-4 m. Kaartuvaoksainen. Lehdet riippuvia. Valkoiset tuoksuvat kukat muuttuvat keltaisiksi kukinnan lopussa. Kukkii kesäkuussa. Runsaskukkainen. Tummanpunaiset marjat. Kaunis ja talvenkestävä laji jota tulisi viljellä enemmän. Itä-Aasia. I-II-?

                     

LONICERA    MAXIMOWICZII         Amurinkuusama    Caprifoliaceae

Pieni pyöreäkasvuinen pensas, 1-1.5 m. Tummanpunaiset kukat, kirkkaanpunaiset marjat. Lehdet soikeita, punaisia puhjetessaan. Keltainen syysväritys. Harvoin viljelty. Itä-Aasia. I-?

                     

LONICERA    NIGRA         Mustakuusama    Caprifoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 1-2.5 m. Vaaleanpunaiset kukat kesäkuussa. Mustat marjat. Etelä-Eurooppa. I-V 

                     

LONICERA    PILEATA         Kuusamat    Caprifoliaceae

Pieni ikivihreä pensas. Lamoavakasvuinen. Lehdet kiiltävän tummanvihreitä. Tuoksuvat kermanvalkoiset kukat alkukesällä. Marjat violetinvärisiä, kiiltäviä. Talvenarka. Pv-Va, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Länsi- ja Keski-Kiina. (I)

                     

LONICERA    TANGUTICA         "Kiinankuusama"    Caprifoliaceae

                     

LONICERA    TATARICA    'ARNOLD RED'    "Punarusokuusama"    Caprifoliaceae

Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Purppuranpunaiset kukat kesäkuussa. Sinertävänvihreä lehdistö, oranssinpunaiset marjat. I-VI

                     

LONICERA    TATSIENSIS         "Kirsikkakuusama"    Caprifoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Isot kirkkaanpunaiset kirsikkamaiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina. I-?

                     

LONICERA    VESICARIA         Kuusamat    Caprifoliaceae

Pieni pensas. Kiiltävän tummanvihreät lehdet. Kellertävänvalkoiset kukat. Isot tummanpunaiset marjat. Ei juuri viljelty Suomessa. Itä-Aasia. I-?

                     

LONICERA    XYLOSTEUM         Lehtokuusama    Caprifoliaceae

Pieni tiheäkasvuinen pensas, 1-1.5 m. Kellertävänvalkoiset kukat. Kiiltävät punaiset marjat. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Venäjä. I-VI

                     

LYCIUM    BARBARUM         Pukinpensas     Solanaceae

Rento-oksainen pensas, 1-2 m. Laventelinsiniset kukat heinä-elokuuussa. Marjat oranssinpunaisia, 1-2 cm. Nämä ns. Goji-marjat ovat erittäin ravinnerikkaita. Tärkeä hyötykasvi Kiinassa. Suomessa harvoin viljelty. Menestynyt hyvin Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. P-Kiina. 

                     

LYONIA    LIGUSTRINA              Ericaceae

Pieni kesävihreä pensas. Sirokasvuinen. Valkoiset ruukkumaiset kukat riippuvissa tertuissa kesäkuussa. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

MAACKIA    AMURENSIS         Maakkia    Fabaceae

Pieni puu, 6-8 m. Parilehdykkäiset lehdet nuorina hopeanharmaat. Tuoksuvat kellanvalkoiset pystyt huiskilokukinnot. Keltainen syysväritys. Talvenkestätä. Harvoin viljelty. Au-Pv, tuore, läpäisevä, niukka-keskiravinteinen. Itä-Aasia. I-III

                     

MAGNOLIA    MAGNOLIAT              Magnoliaceae

Kesävihreitä tai ikivihreitä puita ja pensaita. Meillä menestyvät lajit ovat kesävihreitä. Suuret kukat yksittäin oksien kärjissä. Kukkivat aikaisin keväällä lehdettömänä tai alkukesällä lehdekkäänä. Silmusuomut nukkakarvaisia. Käpymäiset hedelmystöt. Eläviä fossiileja yli 100 millj. vuoden takaa. Juuristo pinnallinen ja herkästi vaurioituva, eivät siedä kuivuutta. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä, vähäkalkkinen, runsasmultainen. Suojainen kasvupaikka. n. 240 lajia. Aasia, Amerikka. 

                     

MAGNOLIA    ACUMINATA         Poppelimagnolia    Magnoliaceae

Suuri kapealatvuksinen puu, meillä pieni puu, 6-10 m. Kukat tulppaanimaisia, vihertävän keltaisia. Kukkii lehtien puhjettua kesäkuussa. Lehdet soikeita, isokokoisia (10-24 cm).  Menestynyt hyvin suojaisilla paikoilla etelärannikolla. Itäinen P-Amerikka. I-II(III)

                     

MAGNOLIA    ACUMINATA    v. SUBCORDATA    Poppelimagnoliat    Magnoliaceae

Pieni pensasmainen puu. Lehdet herttatyviset, kukat keltaiset. Pidetään talvenarempana kuin peruslajia. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

MAGNOLIA    ACUMINATA-ryhmä    'BUTTERFLIES'    Tarhapoppelimagnoliat    Magnoliaceae

Pieni puu tai kookas pensas, 3-6 m. Syvänkeltaiset, maljamaiset kukat lehtien puhjetessa. Pidetään parhaimpana keltakukkaisena lajikkeena. Menestynyt hyvin Uppsalassa. Kokeilukasvi. I-?

                     

MAGNOLIA    ACUMINATA-ryhmä    'YELLOW LANTERN'    Tarhapoppelimagnoliat    Magnoliaceae

Pieni puu tai kookas pensas. Sitruunankeltaiset, suuret tulppaanimaiset kukat ennen lehtiä. Talvenarka. Kokeiluun. I-?

                     

MAGNOLIA    ACUMINATA-ryhmä    YELLOW RIVER'   ('Fei Huang')    Tarhapoppelimagnoliat    Magnoliaceae

Kookas pensas. Kullankeltaiset, voimakastuoksuiset suuret kukat ennen lehtiä. Kiinalainen jaloste, perimä epäselvä. Pidetään M.denudata -lajikkeena. Kokeiluun. I ?

                     

MAGNOLIA    KOBUS         Japaninmagnolia    Magnoliaceae

Pieni puu tai kookas pensas, 5-8 m. Valkoiset tuoksuvat kukat suuria (10-15 cm). Kukkii lehdettömänä toukokuun alussa. Osoittautunut talvenkestäväksi suojaisilla paikoilla Etelä-Suomessa. Japani, E. korea: Cheju-do. I-III.

                     

MAGNOLIA    KOBUS    v. BOREALIS    Japaninmagnoliat    Magnoliaceae

Pohjoinen muoto Hokkaidolta tai Honshun pohjoisosista. 

                     

MAGNOLIA    KOBUS    'MUSTILA'    Japaninmagnoliat    Magnoliaceae

Mustilassa, Elimäellä (III-vyöhyke) kasvavan vanhan emopuun mikrolisättyjä jälkeläisiä. Emopuu ei ole kärsinyt koskaan talvivaurioista.

                     

MAGNOLIA    KOBUS    'ROSEA'    Japaninmagnoliat    Magnoliaceae

Vaaleanpunertavakukkainen muoto, siemenlisätty. 

                     

MAGNOLIA    LILIIFLORA    'NIGRA'    Magnoliat    Magnoliaceae

Pienehkö pensas. Purppuranpunaiset maljamaiset kukat keväällä lehtien puhjetessa. Kukkii pitkään. Ei menesty ulkona Suomessa, sopii viherhuoneisiin tai talvetettavaksi ruukkukasviksi. Itä-Kiina. 

                     

MAGNOLIA    LILIIFLORA NIGRA-hybr.    'GALAXY'    Magnoliat    Magnoliaceae

Pieni puu tai kookas pensas. Suuret (20-25 cm) ruusunpunaiset kukat, sisältä vaaleanpunaisia. Kukkii lehtien puhjetessa. Yksi näyttävimmistä lajikkeista.  (M. liliiflora 'Nigra' x M. sprengeri 'Diva'). Talvenarka. Menestynyt lupaavasti Ahvenanmaalla. Kokeiluun. (I)

                     

MAGNOLIA    LILIIFLORA -hybr.    'PEPPERMINT STICK'    Magnoliat    Magnoliaceae

Valkoiset, vaaleanpunasävyiset kukat. Gresham-hybridi. (M. liliiflora x M. x veitchii). Hyvin talvenarka, ei kokeiltu Suomessa.

                     

MAGNOLIA    DE VOS & KOSAR-lajikkeet    SIHTEERIKKÖMAGNOLIAT          

U.S. National Arboretumin jalostamat 8 lajiketta. Saatu lähinnä risteymästä M.liliiflora 'Nigra' x M. stellata 'Rosea'. Lajikkeet muistuttavat  M.liliflora 'Nigra' -lajiketta ja ovat keskenään melko samankaltaisia. Kukat vaaleanpunaisia tai purppuranpunaisia. Ruotsissa ovat menestyneet vielä vyöhykkeellä III. Talvenarkoja, kokeilunarvoisia eteläisimmässä Suomessa.  

                     

MAGNOLIA    LILIIFLORA NIGRA-hybr.    'ANN'    Sihteerikkömagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Purppuranpunaiset kukat lehtien puhjetessa. Aikaisjn sihteerikkömagnolioista. Talvenarka, kokeiluun. (I)

                     

MAGNOLIA    LILIIFLORA NIGRA-hybr.    'JUDY'    Sihteerikkömagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Kapeakasvuinen. Purppuranpunaiset kukat sisätä valkoisia. Kukkii lehtien puhjetessa. Talvenarka, kokeiluun. (I)

                     

MAGNOLIA    LILIIFLORA NIGRA-hybr.    'SUSAN'    Sihteerikkömagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-3 m. Purppuranpunaiset kukat lehtien puhjetessa, kukkii pitkään. Talvenarka, menestynyt kohtalaisesti I a-vyöhykkeellä. Kokeiluun. (I)

                     

MAGNOLIA    LILIIFLORA REFLORESCENS-hybr.    'JANE'    Sihteerikkömagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Purppuranpunaiset maljamaiset kukat sisältä valkoisia. Kukkii lehtien puhjettua. Myöhäisin sihteerikkömagnolioista. Talvenarka, kokeiluun. (I)

                     

MAGNOLIA    LILIIFLORA REFLORESCENS-hybr.    'PINKIE'    Sihteerikkömagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Purppuraisen vaaleanpunaiset kukat lehtien puhjetessa. Talvenarka, kokeiluun. (I)

                     

MAGNOLIA    OBOVATA  (HYPOLEUCA)          Magnoliat    Magnoliaceae

Iso yksirunkoinen puu, meillä pieni puu. Suuret (n.20 cm) tuoksuvat valkoiset, maljamaiset kukat. Kukkii kesäkuussa. Lehdet suuria (15-45 cm) vastapuikeita. Maailman pohjoisin magnolialaji. Lisäyslähde: Göteborgin kasvitieteellinen puutarha. Menestynyt lupaavasti Etelä-Suomessa. Hallanarka. Japani, Kuriilit. I-(II)

                     

MAGNOLIA    x PROCTORIANA         Magnoliat    Magnoliaceae

Pieni puu tai pensas. Valkoiset tähtimäiset kukat ennen lehtiä toukokuussa. (M.salicifolia x M.stellata). Lehdet puhjetessaan kuparinvärisiä, tuoksuvat anikselta. Kokeiluun. I-? 

                     

MAGNOLIA    SALICIFOLIA         "Pajunlehtimagnolia"    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, meillä kookas pensas tai pieni puu. Valkoiset tuoksuvat kukat ennen lehtiä toukokuussa. Lehdet pitkulaisia, aniksen tuoksuisia. Kukkii jo nuorella iällä. Suomessa vain vähän kokemuksia. Pidetään yhtä talvenkestävänä kuin japaninmagnoliaa. Japani. I-II?

                     

MAGNOLIA    SIEBOLDII         Pensasmagnolia    Magnoliaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Kuppimaiset, tuoksuvat valkoiset kukat ovat nuokkuvia. Kukkii kesä-heinäkuussa. Talvenkestävin magnolialaji Suomessa. I-III(IV)

                     

MAGNOLIA    SIEBOLDII    "HAMMARÖ"    Pensasmagnolia    Magnoliaceae

Lisäyslähde: Hammarö, Karlstad, Ruotsi.

                     

MAGNOLIA    SIEBOLDII    "Mantsurian muoto"    Pensasmagnolia    Magnoliaceae

Alkuperä: Luonnonkeruu Mantsuriasta.

                     

MAGNOLIA    SIEBOLDII    "RUISSALO"    Pensasmagnolia    Magnoliaceae

Lisäyslähde: Turun kasvitieteellinen puutarha, ex E-Korea.

                     

MAGNOLIA    SIEBOLDII    "VIERUMÄKI"    Pensasmagnolia    Magnoliaceae

Lisäyslähde: Vierumäki, Heinola.

                     

MAGNOLIA    STELLATA         Tähtimagnolia    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, meillä 1-2 m. Leveäkasvuinen. Tähtimäiset valkoiset kukat (7-10 cm) ennen lehtiä toukokuun alussa. Runsaskukkainen, kukkii jo nuorena. Talvenarka. Keski-Japani. I(II)

                     

MAGNOLIA    STELLATA    KEISKEI'    Tähtimagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tiheäkasvuinen pensas. Kerrotut ruusunpunaiset kukat. Ei kokeiltu Suomessa. Vanha japanilainen lajike. Talvenarka. I-?

                     

MAGNOLIA    STELLATA    JANE PLATT' ('Rosea Jane Platt')    Tähtimagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Vaaleanpunaiset kerrotut kukat. Runsaskukkainen. Ei kokeiltu Suomessa. Talvenarka I-?

                     

MAGNOLIA    STELLATA    'ROSEA'    Tähtimagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Vaaleanpunaiset puolikerrotut kukat. Ei kokeiltu Suomessa. Talvenarka. I-?

                     

MAGNOLIA    STELLATA    'ROYAL STAR'    Tähtimagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 2-3 m. Tähtimäiset kukat nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia, avauduttuaan valkoisia. Kukkii ennen lehtiä toukokuun alussa. Talvenarka. Menestynyt kohtalaisesti I-vyöhykkeellä. I

                     

MAGNOLIA    STELLATA    'WATERLILY'    Tähtimagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Kerrotut vaaleanpunaiset kukat toukokuussa. Ei kokeiltu Suomessa. I-?

                     

MAGNOLIA    STELLATA-hybr.    'GEORGE HENRY KERN'    Magnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Vaaleanpunaiset kukat. Kukinta alkaa toukokuussa ja jatkuu useita viikkoja. (M.stellata 'Rosea' x M. liliiflora 'Nigra') Talvenarka. Kokeiluun. (I)

                     

MAGNOLIA    TRIPETALA         Magnoliat    Magnoliaceae

Pieni puu tai pensas. Lehdet suuria (30-60 cm), soikeita. Suuret valkoiset kukat kesäkuussa. Eksoottisen näköinen suurilehtinen laji. Talvenarka. Menestynyt lupaavasti etelärannikolla. Itäinen P-Amerikka. I(II)

                     

MAGNOLIA    TRIPETALA    'BLOOMFIELD'    Magnoliat    Magnoliaceae

Suurilehtinen muoto. Lehdet jopa 70 cm pituiset. Kukat 16-terälehtisiä, lautasen kokoisia. Menestynyt hyvin Ruotsin Karlstadissa. Kokeilukasvi. I-?

                     

MAGNOLIA    TRIPETALA    'TORES BÄSTA'    Magnoliat    Magnoliaceae

Ruotsin Västeråsista peräisin oleva muoto. Todennäköisesti lajien M. tripetala ja M. obovata risteymä. Kokeiluun. I-?

                     

MAGNOLIA    x KEWENSIS    'WADA'S MEMORY'         Magnoliaceae

Pieni puu tai kookas pensas. Valkoiset kukat suuria (n. 15 cm), kehälehdet riippuvia. Kukkii ennen lehtiä toukokuun alussa. Runsaskukkainen. (M. kobus x M. salicifolia). Menestynyt hyvin lounaisrannikolla. I-II(III)

                     

MAGNOLIA    x LOEBNERI    'BALLERINA'    Tarhamagnoliat    Magnoliaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Suuret tuoksuvat, valkoiset tähtimäiset kukat ovat puolikerrottuja. Kukkii toukokuussa. Ei kokeiltu Suomessa. I-?

                     

                     

MAGNOLIA    x LOEBNERI    'LEONARD MESSELL'    Tarhamagnoliat    Magnoliaceae

Keskikokoinen pensas, 3-4 m. Vaaleanpunaiset kukat lehtien puhjetessa toukokuun alussa. Yksi talvenkestävimmistä ja parhaimmista lajikkeista. Menestynyt erinomaisesti Etelä-Suomessa. I-II

                     

MAGNOLIA    x LOEBNERI    'MERRILL'    Tarhamagnoliat    Magnoliaceae

Keskikokoinen pensas, 3-6 m. Valkoiset suuret, tuoksuvat kukat ennen lehtiä toukokuun alussa. Talvenkestävä. Menestynyt hyvin Etelä-Suomessa. I-II(III)

                     

MAGNOLIA    x LOEBNERI    ex 'NEIL MC EACHARN'     Tarhamagnoliat    Magnoliaceae

Keskikokoinen pensas. Suuret valkoiset puolikerrotut kukat. Ei kokeiltu Suomessa. I-?

                     

MAGNOLIA    x LOEBNERI    'SNOWDRIFT'    Tarhamagnoliat    Magnoliaceae

Keskikokoinen pyöreäkasvuinen pensas. Puhtaanvalkoiset kukat aikaisin keväällä. Ei kokeiltu Suomessa. I-?

                     

MAGNOLIA    x SOULANGIANA    'ALBA SUPERBA'    Loistomagnoliat    Magnoliaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas. Puhtaanvalkoiset suuret kukat lehtien puhjetessa. Yksi aikaisimmista loistomagnolioista. Vanha belgialainen lajike. Hyvin talvenarka. 

                     

MAGNOLIA    x SOULANGIANA    'BROZZONI'    Loistomagnoliat    Magnoliaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas. Valkoiset suuret (25 cm) kukat tyvestä punertavia. Ehkä talvenkestävin loistomagnolia. Kestänyt kohtalaisen hyvin Uppsalassa. Talvenarka. (I)

                     

MAGNOLIA    x SOULANGIANA    'LENNEI'    Loistomagnoliat    Magnoliaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas. Suuret tumman purppuranpunaiset kukat sisältä valkoisia. Tummakukkaisin loistomagnolia. Hyvin talvenarka. (I)

MAHONIA    AQUIFOLIUM         Mahonia    Berberidaceae

Pieni ikivihreä pensas, 0,5-1 m. Leveäkasvuinen. Lehdet kiiltävän tummanvihreitä, monilehdykkäisiä. Lehdykät reunoistaan piikkisiä, muistuttavat orjanlaakeria (Ilex aquifolium) Keltaiset pystyt kukkatertut keväällä. Syötävät, mutta happamat sinimustat marjat. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen. Kevätauringolta suojattu kasvupaikka. Läntinen P-Amerikka. I-IV. 

                     

MALUS    OMENAPUUT              Rosaceae

Kesävihreitä pieniä puita ja pensaita. Lehdyt ehyitä, joskus liuskaisia. Valkoiset, vaaleanpunaiset tai punaiset, 5-lehtiset kukat. Kukkivat keväällä lehtien puhjetessa. Hedelmä pyöreä, syötävä. Au, tuore, runsasravinteinen. n. 35 lajia. Ristipölytteisiä. Eurooppa, Aasia, P-Amerikka.

                     

MALUS    BACCATA         Marjaomenapuu    Rosaceae

Pieni leveälatvuksinen puu, 4-8 m. Valkoiset kukat, runsaskukkainen. Pienet (n. 1 cm) punaiset hedelmät. Täysin kestävä. Itä-Aasia. I-VI

                     

MALUS    FUSCA         Oregoninomenapuu    Rosaceae

Kookas tiheäkasvuinen pensas. Valkoiset tai vaaleanpunaiset kukat. Kellertävät tai punaiset pienet marjat. Kestävä, harvoin viljelty. Läntinen P-Amerikka. I-III-?

                     

MALUS    HUPEHENSIS         Hupeinomenapuu    Rosaceae

Pieni leveäkasvuinen puu, 4-6 m. Tuoksuvat suuret kukat nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia, myöhemmin valkoisia. Lehdet kiiltävän tummanvihreitä, puhjetessaan punertavia. Keltainen myöhäinen syysväritys. Lehtiä käytetty yrttiteenä Kiinassa. Kestävä, harvoin viljelty. I-II-?

                     

MALUS    PRUNIFOLIA         Siperianomenapuu    Rosaceae

Pieni leveäkasvuinen puu, 5-10 m. Kukat valkoisia, nuppuvaiheessa punertavia. Runsas aikainen kukinta. Pienet kirkkaanpunaiset marjat. Talvenkestävä. Kiina. I-V

                     

MALUS    PRUNIFOLIA-ryhmä    'DOLGO'    Paratiisiomenapuut    Rosaceae

Pieni puu tai pensas, 4-6 m. Pystykasvuinen. Suuret valkoiset kukat. Aikainen, runsas kukinta. kirkkaanpunaiset n. 3 cm. hedelmät, sopivat talouskäyttöön. Venäläinen lajike. I-V

                     

MALUS    PURPUREA-ryhmä    'AAMURUSKO'    Purppuraomenapuut    Rosaceae

Pieni puu, 4-5 m. Sirolatvuksinen. Puolikerrotut vaaleanpunaiset kukat. Muistuttaa koristekirsikoita. Helsingin Lauttasaaresta löydetty lajike. I-III(IV)

                     

MALUS    PURPUREA-ryhmä    'HOPA'    Purppuraomenapuut    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen puu, 3-6 m. Kukat liilanruusunpunaisia, keskeltä vaaleita. Runsaskukkainen. Lehdet punertavia. Suosittu lajike. I-IV

                     

MALUS    PURPUREA-ryhmä    'KADETTI'    Purppuraomenapuut    Rosaceae

Pieni leveälatvuksinen puu, 3-5 m. Hennon vaaleanpunaiset kukat. Pienet tummanpunaiset hedelmät säilyvät pitkään. Helsingin Munkkiniemestä löydetty lajike. I-III

                     

MALUS    PURPUREA-ryhmä    'KIRJAILIJA'    Purppuraomenapuut    Rosaceae

Pieni leveäkasvuinen puu. Hyvin suuret vaaleanpunaiset kukat (6-7 cm). Punertava lehdistö, tummanpunaiset pitkulaiset hedelmät. Helsingistä löydetty lajike. I-III

                     

MALUS    PURPUREA-ryhmä    'LINNANMÄKI'    Purppuraomenapuut    Rosaceae

Pieni pensasmainen puu, 2-3 m. Kukat puolikerrotut tummanpunaiset. Lehdistö punavihreä. Hedelmät viininpunaisia. Helsingin Linnanmäeltä löydetty lajike. I-III

                     

MALUS    PURPUREA-ryhmä    'MAKAMIK'    Purppuraomenapuut    Rosaceae

Pieni puu, 3-4 m. Isot tummanruusunpunaiset kukat. Lehdet punertavan vihreitä. Hedelmät vaaleanpunaisia. Suosittu lajike. I-V

                     

MALUS    PURPUREA-ryhmä    'RIXI'    Purppuraomenapuut    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen puu, 2-4 m. Puolikerrotut vaaleanpunaiset kukat. Erittäin runsas kukinta. Viininpunaiset hedelmät. Helsingin Lauttasaaresta löydetty lajike. I-III

                     

MALUS    PURPUREA-ryhmä    'ROYAL BEAUTY'     Purppuraomenapuu    Rosaceae

Pieni voimakkaasti riippuva puu, 2 m. Hento-oksainen. Purppuranpunaiset kukat. Pienet punaiset hedelmät. Lehdistö tummanpunainen. I-III

                     

MALUS    TORINGO         Japaninmarjaomenapuu    Rosaceae

Pieni leveäkasvuinen puu. Valkoiset kukat (3-4 cm) nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia. Lehdet ehyitä, soikeita tai leveänsoikeita. Ei viljelty Suomessa. Japani. I-?

                     

MALUS    TORINGO    v. SARGENTII    Marjaomenapensas    Rosaceae

Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Leveä, jäykkäoksainen. Runsas, aikainen valkoinen kukinta. Pienet punaiset hedelmät. Lehdet yleensä kolmiliuskaisia. Japani, Korea. I-III

                     

MENZIESIA    "VALEATSALEAT"              Ericaceae

Kesävihreitä pieniä pensaita. Ruukkumaiset kukat riippuvissa tertuissa. Kukkivat kesäkuun alussa. Au-Pv, tuore, keskiravinteinen, hapan. Viljellään kuten atsaleoita. Suomessa harvoin viljeltyjä. n. 10 lajia. P-Amerikka, Itä-Aasia.

                     

MENZIESIA    CILIICALYX    v. MULTIFLORA    "Japaninvaleatsaleat"    Ericaceae

Pieni pensas, 30-60 cm. Lehdet leveänsoikeita. Kukat vaaleanpunaisia. Japani. I-?

                     

MENZIESIA    FERRUGINEA dbt         "Ruostevaleatsalea"    Ericaceae

Pieni pensas, 0.5-1 m. Kukat kellertäviä tai punertavia. Lehdet ja versot voimakastuoksuisia. Läntinen P-Amerikka. I-II-?

                     

MENZIESIA    PILOSA         "Appalakkien valeatsalea"    Ericaceae

Pieni pensas, n. 1 m. Kukat kellertävänvalkoisia. Versot ja lehdet karvaisia. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

MITCHELLA    REPENS         "Pyynmarja"    Rubiaceae

Ikivihreä ryömiväkasvuinen pensas, 5-10 cm. Mattomainen kasvutapa. Pyöreähköt kiiltävän tummanvihreät lehdet. Valkoiset tai vaaleanpunertavat, tuoksuvat, yhteenkasvaneet kukat. Kirkkaanpunaiset syötävät marjat, muistuttavat karpaloa. Kaunis maanpeittokasvi, harvoin viljelty. Pv-Va, tuore-kostea, runsasravinteinen, hapan. Itäinen P-Amerikka. I-II-? 

                     

MORUS    ALBA         Valkomulperi    Moraceae

Pieni puu, meillä kookas pensas, 3-4 m.  Suuret ehyet tai liuskoittuneet herttamaiset lehdet. Maukkaat vadelmanmuotoiset hedelmät tummanpunaisia, raakana valkoisia. Silkkiäisperhosten toukkien ravintokasvi. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Kestävin mulperilaji. Menestynyt hyvin etelärannikolla. Kiina. I-II

                     

MYRICA    GALE         Suomyrtti    Myricaceae

Pieni kesävihreä pensas, 0.5-1 m. Koko pensas tuoksuu aromaattiselta. Vastapuikeat harmaanvihreät lehdet. Kukkii tähkämäisin norkoin keväällä ennen lehtiä. Luonnonvarainen Suomessa. Lievästi myrkyllinen rohtokasvi, käytetty mm. oluen mausteena. Au-Pv, tuore-märkä, keskiravinteinen. P-Eurooppa, P-Amerikka.  I-VI

                     

MYRICA    PENSYLVANICA         Lännenmyrtti    Myricaceae

Pieni kesävihreä tai osittain ikivihreä pensas, 0-5-1.5 m. Lehdet tummanvihreitä, nahkamaisia. Koko kasvi aromaattinen. Pienet vahapeitteiset harmaanvihreät marjat. Au-Pv, kuiva-tuore, niukkaravinteinen, hiekkainen, hapan. Viihtyy karuillakin kasvupaikoilla. Ei juuri viljelty Suomessa. Itäinen P-Amerikka.  I-?

                     

NEILLIA    SINENSIS         Neillia    Rosaceae

Pieni kaartuvaoksainen pensas, 0.5-1.5 m.  Sirokasvuinen. Vaaleanpunertavat kellomaiset kukat nuokkuvissa tertuissa. Kukkii alkukesällä. Lehdet puhjetessaan pronssinsävyisiä. Harvoin viljelty, menestynyt hyvin etelärannikolla. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Suojainen kasvupaikka. Kiina. I-II

                     

NEMOPANTHUS    MUCRONATUS              Aquifoliaceae

Pieni kesävihreä pensas, 0.5-1.5 m. Sinivihreät soikeat lehdet, punaiset lehtiruodit. Kirkkaanpunaiset marjat. Kaksikotinen. Sitruunankeltainen syysväritys. Menestynyt hyvin Muurilassa. Au-Pv-Va, tuore-kostea, runsasravinteinen. Itäinen P-Amerikka. I-II-?

                     

NOTHOFAGUS    ANTARCTICA         Etelänpyökit    Nothofagaceae

Kesävihreä puu tai pensas, meillä pensasmainen. Pienet kiiltävän tummanvihreät, kurttuiset lehdet. Ehkä kestävin etelänpyökeistä. Menestynyt lupaavasti Ahvenanmaalla. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Suojainen kasvupaikka. Etelä-Amerikka: Chile, Argentiina. (I)

                     

OPLOPANAX    HORRIDUS         Pirunnuija    Araliaceae

Kesävihanta pystykasvuinen pensas, 1-2 m. Jäykät tiheäpiikkiset versot. Suuret sormihalkoiset lehdet (10-30 cm) muistuttavat muodoltaan vaahteran lehtiä. Vihertävät kukat pystyissä tertuissa. Kirkkaanpunaiset marjat. Ei siedä kuivuutta, hallanarka. Pv-Va, kostea, hapan, runsasravinteinen. Menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa. Läntinen P-Amerikka. I-III

                     

OPUNTIA    OPUNTIAKAKTUKSET               

Ikivihreitä piikikkäitä pensaita. Kaktusten (Cactaceae) heimon laajin suku. Versot koostuvat levymäisistä nivelistä (paddles). Versoissa on kahdenlaisia piikkejä, toiset pitkiä neulamaisia ja kiinteitä sekä toiset pieniä koukkumaisia, irtoavia piikkejä. Suuret värikkäät kukat. Hedelmät meheviä, usein maukkaita. Joukossa monia hyvin talvenkestäviä lajeja, joista pohjoisimmat kasvavat Kanadassa. Eivät siedä talvimärkyyttä. Voidaan peittää talveksi esim. lasilevyllä. Au, kuiva, läpäisevä hiekka tai soramaa. Menestyneet hyvin lounaisrannikolla. n. 200 lajia. Amerikka.

                     

OPUNTIA    FRAGILIS         Opuntiakaktukset    Cactaceae

Pieni maanmyötäinen kaktus, 5-10 cm. Litteän pyöreät hyvin piikkiset versot. Kukat keltaiset. Maailman pohjoisin kaktuslaji, kasvaa Pohjois-Albertassa asti. Läntinen P-Amerikka. I-?

                     

OPUNTIA    HUMIFUSA         Opuntiakaktukset    Cactaceae

Pieni maanmyötäinen kaktus, 5-10 cm. Litteät versot. Keltaiset tai kellanpunaiset kukat. Punaiset maukkaat hedelmät 3-5 cm. Itäinen P-Amerikka I-?

                     

OPUNTIA    MACRORHIZA    v. MACRORHIZA    Opuntiakaktukset    Cactaceae

Pieni maanmyötäinen kaktus, 5-15 cm. Litteän pyöreät versot, harvapiikkinen. KeltaIset kukat joissa punainen keskusta. Läntinen ja keskinen P-Amerikka. I-?

                     

OPUNTIA    POLYACANTHA         Opuntiakaktukset    Cactaceae

Pieni maanmyötäinen kaktus, 5-20 cm. Litteän pyöreät versot, tiheäpiikkinen. KeltaIset tai punaiset kukat. Läntinen P-Amerikka. I-?

                     

OPUNTIA    "RUTILANS" (O.debreczyi)         Opuntiakaktukset    Cactaceae

Pieni maanmyötäinen kaktus, 10-20 cm. Litteän pyöreät versot. Kuten O.fragilis, mutta isommat nivelet ja suuremmat kukat (5-7 cm). Kukat keltaiset tai punaiset. Läntinen P-Amerikka. I-?

                     

OSTRYA    VIRGINIANA         Amerikanhumalapyökki    Betulaceae

Pieni tai keskikokoinen puu. Nopeakasvuinen. Lehdet muistuttavat valkopyökkiä (Carpinus). Hedelmänorkot muistuttavat humalan käpyjä. Keltainen syysväritys. Menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Itäinen P-Amerikka. I-II(III)

                     

OXYDENDRUM    ARBOREUM              Ericaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, meillä pensasmainen. Suuret valkoiset, tuoksuvat huiskilokukinnot. Kukkii loppukesällä. Kookkaat, soikeat nahkamaiset tummanvihreät lehdet. Syysväritys loistavan punainen. Ei kokeiltu Suomessa. Sukunsa ainoa laji. Talvenarka kokeilukasvi. Suojainen kasvupaikka. Au-Pv, tuore, hapan, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

PACHYSANDRA    TERMINALIS         Varjoyrtti    Buxaceae

Pieni ikivihreä varpu, 20-30 cm. Mattomainen kasvutapa. Kiiltävän vihreät lehdet varsien latvoissa. Leviää runsasti maarönsyistä. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen. Japani. I-III

                     

PACHYSANDRA    TERMINALIS    'GREEN CARPET'    Varjoyrtit    Buxaceae

                     

PACHYSANDRA    TERMINALIS    'TUNDRA'    Varjoyrtit    Buxaceae

                     

PACHYSANDRA    TERMINALIS    'VARIEGATA'    Varjoyrtit    Buxaceae

Kirjavalehtinen muoto. Lehtien reunat valkoisia.

                     

PAEONIA    OSTII    'FENG DAN BAI'    Ostinpioni    Paeoniaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Puhtaanvalkoiset suuret kukat tuoksuvat myskiltä. Au, kuiva, läpäisevä kivennäismaa. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina. I ?

                     

PAEONIA    ROCKII-ryhmä         Rockinpionit    Paeoniaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, n. 1.5 m. Kukat suuria (12-20 cm) valkoisia tai punaisia. Kukkien keskusta tumman purppuran värinen. Siemenlisättyjä taimia Muurilassa kasvavista emopensaista. Rockinpionit ovat talvenkestävimpiä puuvartisia pioneja. Au, kuiva, läpäisevä kivennäismaa. Ei siedä märkyyttä. Länsi-Kiina. I-II-?

                     

PAXISTIMA     CANBYI         Lamokelasvarpu    Celastraceae

Pieni ikivihreä varpu, 20-40 cm. Kasvutapa lamoava. Lehdet pienet, pitkulaiset, kiiltävän tummanvihreät. Suomessa harvoin viljelty. Läheinen laji P.myrtifolia on menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa.  Pv-Va, tuore, runsasravinteinen, runsaskalkkinen. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

PENSTEMON    FRUTICOSUS    v. SCOULERI    Varpupipot    Scrophulariaceae

Pieni ikivihreä puolipensas, 10-20 cm. Purppuranpunaiset kellomaiset kukat alkukesällä. Runsaskukkainen. Au, kuiva, läpäisevä kivennäismaa. Läntinen P-Amerikka. I-?

                     

PHELLODENDRON    AMURENSE         Amurinkorkkipuu    Rutaceae

Keskikokoinen puu, 5-12 m. Leveälatvuksinen. Lehdet 5-13-lehdykkäiset. Mustat marjat suurissa tertuissa. Kaarna paksu, korkkimainen. Kirkkaankeltainen syysväritys. Eksoottisen näköinen. Menestynyt vuosikymmeniä Mustilan arboretumissa. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Itä-Aasia. I-III

                     

PHELLODENDRON    AMURENSE    v. SACHALINENSE    Sahalininkorkkipuu    Rutaceae

Muistuttaa suuresti peruslajia. Itä-Aasia. I-II-?

                     

PHILADELPHUS    JASMIKKEET              Hydrangeaceae

Kesävihreitä pensaita. Lehdet vastakkain. Kukinto terttumainen, kukat 4-lehtisiä, yleensä valkoisia. Kukat ovat tavallisesti voimakastuoksuisia. Kukinta kesä-heinäkuussa. Eri lajeja ja lajikkeita usein vaikea erottaa toisistaan. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. 65 lajia. P-Amerikka, Aasia, Kaakkois-Eurooppa (1 laji). 

                     

PHILADELPHUS    LEWISII    v. GORDONIANUS 'TÄHTISILMÄ'    Loistojasmike    Hydrangeaceae

Keskikokoinen kaarevaoksainen pensas, 2-3 m. Puhtaanvalkoiset n. 5 cm kukat tuoksuvat miedosti. Kukkii kesäkuun lopussa. Runsaskukkainen. FinE-kasvi. I-III-?

                     

PHILADELPHUS    PURPURASCENS         Jasmikkeet    Hydrangeaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1.5-3 m. Kaarevaoksainen. Valkoiset tuoksuvat kukat, purppuranpunaiset verholehdet. Pidetään yhtenä kauneimmista jasmikkeista. Ei kokeiltu Suomessa. Lounais-Kiina. I-?

                     

PHILADELPHUS    SATSUMI         Jasmikkeet    Hydrangeaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1.5-2 m. Pystykasvuinen. Valkoiset miedosti tuoksuvat kukat. Lehdet pitkänkapeat. Ei kokeiltu Suomessa. Japani.  I-?

                     

PHILADELPHUS    SCHRENKII         Siperianjasmike    Hydrangeaceae

Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Ehkä talvenkestävin jasmikkeista. Valkoiset tuoksuvat kukat. Kukkii kesäkuussa. Harvoin viljelty Suomessa. Itä-Aasia. I-IV?

                     

PHILADELPHUS     x LEMOINEI         Pikkujasmike    Hydrangeaceae

Pieni pyöreäkasvuinen pensas, 1.5 m. Kaareutuvavaoksainen, sirokasvuinen. Valkoiset kukat tuoksuvat voimakkaasti mansikalle. Kukkii heinäkuussa. I-IV(V)

                     

PHILLYREA    ANGUSTIFOLIA              Oleaceae

Pieni tai keskikokoinen ikivihreä pensas. Lehdet kapeansoikeat, sinivihreät. Tuoksuvat valkoiset kukat kesällä. Viihtyy hyvin kuivilla ja karuilla paikoilla. Au, kuiva, läpäisevä. Talvenarka kokeilukasvi. Etelä-Eurooppa. I ?

                     

PHYLLODOCE    CAERULEA         Kurjenkanerva    Ericaceae

Pieni ikivihreä varpu, 10-30 cm. Lehdet kapean neulasmaisia. Ruukkumaiset nuokkuvat sinipunaiset kukat. Pv, tuore, hapan turvemaa. Luonnonvarainen Lapissa. I-VIII. 

                     

PHOTINIA    DAVIDIANA  (syn. Stranvaesia davidiana)         "Laakerifotinia"    Rosaceae

Ikivihreä pieni puu tai pensas, meillä hyvin arka pensas. Suuret laakerimaiset kiiltävät lehdet. Lehdet puhjetessaan loistavan punaisia-vaaleanpunaisia. Syysväritys tumman purppuranpunainen. Valkoiset kukat kesällä muistuttavat orapihlajan kukkia. Oranssit marjat. Au-Pv, tuore, keskiravinteinen, läpäisevä. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina. (I)

                     

PHOTINIA    VILLOSA         "Fotinia"    Rosaceae

Kesävihreä pensas, 2-3 m. Ehyet, tummanvihreät soikeat lehdet puhjetessaan kellertäviä. Ruusumaiset valkoiset kukat alkukesällä. Punaiset marjat. Syysväritys loistavan oranssinpunainen. Ei juuri viljelty Suomessa. Menestynyt hyvin Muurilassa. Kiina, Japani, Korea. I-?

                     

PIERIS    FLORIBUNDA         Karoliinankellovaivero     Ericaceae

Ikivihreä, puolipallomainen pensas. 1-1.5 m. Tiheäkasvuinen. Kiiltävän tummanvihreät lehdet. Valkoiset ruukkumaiset kukat nuokkuvissa tertuissa. Kukkii runsaasti touko-kesäkuussa. Talvenkestävä, erittäin suositeltava laji. Pv, tuore, runsasravinteinen, hapan, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. I-III.

                     

PHYSOCARPUS    OPULIFOLIUS         Lännenheisiangervo    Rosaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Nopea- ja tiheäkasvuinen, hyvä suojapensas. 3-halkoiset lehdet. Kellanvalkoiset huiskilokukat kesä-heinäkuussa. Au-Pv-Va, tuore, keskiravinteinen. I-VI. Itäinen P-Amerikka. 

                     

PHYSOCARPUS    OPULIFOLIUS    'LUTEUS'    Keltaheisiangervo    Rosaceae

1.5-2 m. Lehdet keväällä keltaiset, muuttuvat myöhemmin tummanvihreiksi. I-IV

                     

PHYSOCARPUS    OPULIFOLIUS    'DIABOLO'    Purppuraheisiangervo    Rosaceae

1.5-2 m. Lehdet ja varret koko kasvukauden tumman purppuranpunaiset. Syysväritys pronssinpunainen. I-IV

                     

PLANTAGO    CYNOPS         "Pensasratamo"    Plantaginaceae

                     

POPULUS    POPPELIT               

Kesävihreitä isoja puita. Nopeakasvuisia. Riippuvat norkkokukinnot keväällä ennen lehtiä. Meillä menestyvät lajit voidaan jakaa haapoihin, mustapoppeleihin, valkopoppeleihin,  palsamipoppeleihin sekä isolehtipoppeleihin (mm. P. wilsonii). Lajien lisäksi viljellään monia poppeliristeymiä. Au, tuore, runsasravinteinen. n. 35 lajia. P-Amerikka, Eurooppa, Aasia. 

                     

POPULUS    CATHAYANA         Mantshurianpoppeli    Salicaceae

Keskikokoinen tai iso puu, 10-25 m. (Palsamipoppelit). Harvoin viljelty laji. Lehdet soikeita tai kapeanpuikeita, alta valkoisia. Silmut ja nuoret lehdet palsamintuoksuisia. Kiina, Korea. I-? 

                     

POPULUS    KOREANA         Koreanpoppeli    Salicaceae

Iso puu, 15-25 m. (Palsamipoppelit). Kapean kartiomainen. Runko harmaa. Ei tee juurivesoja. Isohkot, soikeat kurttuiset lehdet ovat tummanvihreitä, alta valkoisia. Silmut ja nuoret lehdet palsamintuoksuisia. Itä-Aasia. I-II-? 

                     

POPULUS    LAURIFOLIA         Laakeripoppeli    Salicaceae

Iso mutkahaarainen puu, 15-20 m. (Palsamipoppelit). Tekee juurivesoja. Runko vaaleanharmaa. Pitkät ylöskaartuvat oksat, alaoksat riippuvia. Lehdet leveänsoikeita, muistuttavat laakerinlehtiä. Lehdet vaaleanvihreitä, alta valkoisia. Vanhojen puistojen laji, nykyään harvinainen. Siperia, Mongolia, Luoteis-Kiina.  I-V

                     

POPULUS    MAXIMOWICZII         Japaninpoppeli    Salicaceae

Isokasvuinen puu, 15-25 m. (Palsamipoppelit). Suuret leveänsoikeat lehdet, kiiltävän tummanvihreitä, alta valkeita. Uudet versot punaisia. Pitkät (18 cm) kukinnot. Itä-Aasia. I-II-? 

                     

POPULUS    SIMONII    'FASTIGIATA'    Piiskapoppeli    Salicaceae

Keskikokoinen tai pieni puu, 8-16 m. (Palsamipoppelit). Latvus kapean kartiomainen, tiheäkasvuinen. Runko kellanharmaa. Lehdet vastapuikeita, kiiltävän tummanvihreitä, alta valkeita. Koillis-Kiina. I-?

                     

POPULUS         'WOOBSTII'    Riippapoppeli    Salicaceae

Iso riippuvaoksainen puu, 15-25 m. Oksien kärjet riippuvia. Lehdet herttamaisen leveänpuikeita, alta valkoisia. Vanha venäläinen lajike, vanhojen puistojen laji. I-VI

                     

POTENTILLA    FRUTICOSA  (syn. Dasiphora fruticosa.)    PENSASHANHIKIT         Rosaceae

Pieni tiheäkasvuinen pensas, 0.5-1.5 m. Tiheä, pyöreähkö. Ruusumaiset keltaiset, valkoiset tai punaiset kukat loppukesällä. Suosittuja, runsaskukkaisia koristepensaita. Au, kuiva-tuore, keskiravinteinen. P-Amerikka, Eurooppa, P-Aasia. I-VI

                     

POTENTILLA    FRUTICOSA      'KOBOLD'    Pensashanhikit    Rosaceae

Pieni pyöreähkö pensas, 0.5-1 m. Kirkkaankeltaiset kukat. I-III

                     

POTENTILLA     FRUTICOSA      'LOVELY PINK'    Pensashanhikit    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, n. 1 m. Vaaleanpunaiset kukat. I-III

                     

POTENTILLA     FRUTICOSA      'MOUNT EVEREST'    Pensashanhikit    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, n. 1 m. Puhtaanvalkoiset kukat. I-?

                     

POTENTILLA     FRUTICOSA      'TILFORD CREAM'    Pensashanhikit    Rosaceae

Pieni pyöreäkasvuinen pensas, n. 1 m. Kermanvalkoiset, suuret kukat. 

                     

PRINSEPIA    SINENSIS         "Mantshurianokakirsikka"    Rosaceae

Pieni sirokasvuinen pensas, 1-1.5 m. Versot piikkisä. Lehdet kapeansuikeita, kiiltävän vihreitä. Tulee erittäin aikaisin lehteen. Vaaleankeltaiset kukat aikaisin keväällä. Hedelmät kirsikkamaisia, tummanpunaisia, hyvänmakuisia. Menestynyt hyvin Muurilassa ja Helsingissä. Au, tuore, keskiravinteinen, läpäisevä. Kiina. I-?

                     

PRINSEPIA    UNIFLORA         "Hopeaokakirsikka"    Rosaceae

Pieni piikkinen pensas, n. 1 m. Kaartuvaoksainen. Lehdistö kiiltävä, sinertävän harmaanvihreä. Valkoiset kukat aikaisin keväällä. Hedelmät ruskeanpunaisia. Au, kuiva-tuore, keskiravinteinen, läpäisevä. Sopii hyvin kivikkopuutarhaan. Menestynyt hyvin Muurilassa. Kiina I-?

                     

PRUNUS    KIRSIKAT, TUOMET, LUUMUT, MANTELIT              Rosaceae

kesävihreitä tai harvoin ikivihreitä puita ja pensaita. Valkoiset tai punaiset ruusumaiset kukat keväällä. Kukat sarjoissa, tertuissa tai yksittäin. Hedelmä luumarja. Au, tuore, runsasravinteinen, kalkkipitoinen, läpäisevä. n. 430 lajia. Pohjoinen pallonpuolisko.

                     

PRUNUS    BESSEYI          Lännenhietakirsikka    Rosaceae

                     

PRUNUS    CERASIFERA    'NIGRA'    Veriluumu    Rosaceae

Pieni puu tai pensas, 3-5 m. Kirsikkaluumun lajike. Mustanpunaiset lehdet koko kasvukauden. Ruusunpunaiset kukat keväällä ennen lehtiä. Syvänpunaiset syötävät luumut. Talvenarka. (I)

                     

PRUNUS    DAVIDIANA         Persikat    Rosaceae

                     

PRUNUS    FRUTICOSA         Arokirsikka    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1.5-2 m. Pyöreälatvuksinen, leveä. Tekee juurivesoja. Valkoiset kukat toukokuussa. Aromikkaat, happamat kirsikat. Hyvin talvenkestävä, harvoin viljelty. Venäjällä käytetty paljon kirsikoiden jalostustyössä. Keski-, Itä-Eurooppa, Venäjä, Keski-Aasia. I-III(IV)? 

                     

PRUNUS    GRAYANA         Japanintuomi    Rosaceae

Pieni puu tai kookas pensas, meillä n. 5-7 m. Leveäkasvuinen. "Pulloharjamaiset" valkoiset kukkatertut toukokuussa. Runsaskukkainen. Marjat sinimustia. Syysväritys keltainen tai aprikoosinsävyinen. Terve, kestävä tuomenkehrääjäkoita vastaan. Suomessa vähän kokeiltu, Ruotsissa pidetään kestävänä ja koristeellisena lajina. Japani. I-?

                     

PRUNUS    MAACKII         Tuohituomi    Rosaceae

Pieni leveälatvuksinen puu, 5-10 m. Siro- ja nopeakasvuinen. Runko kiiltävän kuparinvärinen, kuori irtoaa tuohimaisina liuskoina. Valkoiset tuoksuvat kukkatertut alkukesällä. Syysväritys kirkkaan keltainen. Viihtyy parhaiten kosteahkossa, runsasravinteisessa maassa. Itä-Aasia. I-V 

                     

PRUNUS    MAXIMOWICZII         Vienokirsikka    Rosaceae

Pieni puu, 3-5 m. Valkoiset kukkatertut lehtien puhjetessa. Syötävät, pienet happamat kirsikat. Menestyy hyvin puolivarjossakin. Harvoin viljelty, menestynyt Pietarsaaressa asti. Itä-Aasia. I-IV 

                     

PRUNUS    PENSYLVANICA         Pilvikirsikka    Rosaceae

Pieni kapeakasvuinen puu, 5-10 m. Nopeakasvuinen. Runko kiiltävän suklaanruskea. Lehdet puhjetessaan punertavia. Runsas valkoinen kukinta lehtien puhjetessa. Syötävät pienet happamat, kirkkaanpunaiset kirsikat. Syysväritys loistavan punainen. P-Amerikka. I-V

                     

PRUNUS    PUMILA    v. DEPRESSA    Lamohietakirsikka    Rosaceae

Pieni lamoavakasvuinen pensas, n. 20 cm. Rentovartinen. Runsas valkoinen kukinta lehtien puhjettua. Punamustat marjat. Syysväritys loistavan punainen. Menestyy hyvin kuivilla ja paahteisilla paikoilla. Keskinen ja itäinen P-Amerikka. I-V

                     

PRUNUS    PUMILA    v. SUSQUEHANAE    Hietakirsikat    Rosaceae

Pieni pensas, 40-100 cm. Oksat pystyjä tai kaareutuvia. Mustanpunaiset syötävät marjat sopivat talouskäyttöön. Runsassatoinen. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

PRUNUS    SARGENTII         Rusokirsikka    Rosaceae

Pieni puu, 3-6 m. Leveän kartiomainen. Ruusunpunaiset kukat toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Lehdet puhjetessaan kuparinvärisiä. Syysväritys loistavan kirkkaanpunainen. Talvenkestävin japanilainen koristekirsikka. Japani, Korea, Sahalin. I-II(III)

                     

PRUNUS    SEROTINA         Kiiltotuomi    Rosaceae

Pieni leveäkasvuinen puu, 5-10 m. Kiiltävät kapeansoikeat lehdet. Tuoksuvat valkoiset kukkatertut alkukesällä. Marjat kiiltäviä punaisenmustia. Terve, kestävä tuomenkehrääjäkoita vastaan. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-III

                     

PRUNUS    SPINOSA         Oratuomi    Rosaceae

Pieni piikkinen pensas, 1-3 m. Tekee juurivesoja. Runsas valkoinen kukinta ennen lehtien puhkeamista. Marjat sinimustia, vahapeitteisiä. Maku hapan, sopivat talouskäyttöön, mm. liköörinvalmistukseen. Kalkinsuosija. Uppsalan kanta menestynyt hyvin Muurilassa. Luonnonvarainen Ahvenanmaalla ja lounais-saaristossa. Eurooppa, Venäjä, Länsi-Aasia. I-(II)

                     

PRUNUS    SSIORI         Sahalinintuomi    Rosaceae

Iso puu, meillä pieni tai keskikokoinen puu, 8-15 m. Valkoiset kukkatertut lehtien puhjetessa. Lehdet puhjetessaan punertavia. Marjat kypsänä sinimustia, aluksi vihreitä-punaisia. Terve, kestävä tuomenkehrääjäkoita vastaan. Menestynyt lupaavasti Turun ja Helsingin kasvitieteellisissä puutarhoissa. Itä-Aasia. I-?

                     

PRUNUS    TENELLA         Kääpiömanteli    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 0.5-1 m. Lehdet kapeansoikeita. Ruusunpunaiset kukat lehtien puhjetessa toukokuussa. Runsaskukkainen. Karvaiset luumarjat. Eurooppa, Länsi-Aasia. I-IV

                     

PRUNUS    TOMENTOSA         Nukkakirsikka    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-2 m. Tiheäkasvuinen. Leveänsoikeat nukkapintaiset lehdet. Runsas valkoinen kukinta toukokuussa lehtien puhjetessa. Pienet makeahkot kirsikat. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Kiina, Korea, Mongolia. I-III-?

                     

PRUNUS    VIRGINIANA         Virginiantuomi    Rosaceae

Kookas pensas tai pieni puu, 4-8 m. Leveälatvuksinen. Tekee juurivesoja. Kiiltävän tummanvihreät lehdet. Valkoiset terttukukinnot toukokuussa lehtien puhjettua. Tummanpunaiset marjat. Terve, kestävä tuomenkehrääjäkoita vastaan. Hyvin talvenkestävä. Peruslaji jakautuu läntiseen ja itäiseen muotoon. P-Amerikka. I-V

                     

PRUNUS    VIRGINIANA    v. DEMISSA    Virginiantuomet    Rosaceae

Läntinen P-Amerikka.

                     

PRUNUS    VIRGINIANA    v. MELANOCARPA    Virginiantuomet    Rosaceae

Itäinen P-Amerikka. 

                     

PTELEA    TRIFOLIATA         Ptelea    Rutaceae

Pensas tai pieni puu, meillä pensas, 2-3 m. Kolmisormiset, kiiltävät lehdet. Vihertävät huiskilokukat alkukesällä. Siivekkäät pähkylähedelmät. Aurinko, läpäisevä, runsasravinteinen. P-Amerikka. Talvenarka. I(II) 

                     

PTEROCARYA    RHOIFOLIA         Japaninsiipipähkinä    Juglandaceae

Puu, meillä 8-10 m. Usein monirunkoinen. Isot monilehdykkäiset, päätöpariset lehdet. Siivekkäät pähkinät riippuvissa (20-40 cm) tertuissa. Eksoottisen näköinen puu. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Hallanarka. Japani. I-II(III)

                     

PTEROSTYRAX    HISPIDA              Styracaceae

Pieni puu, meillä hyvin talvenarka pensas. Suuret leveänsoikeat lehdet. Pitkät, tuoksuvat kukkatertut alkukesällä. Kukat valkoisia, pitkäheteisiä. Tallvenarka. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Au, tuore, runsasravinteinen, suojaisa ja lämmin kasvupaikka. Japani. (I) 

                     

PYRUS    PÄÄRYNÄT              Rosaceae

Yleensä kesävihreitä, yksirunkoisia puita, 6-12 m. Nopeakasvuisia. Lehdet yleensä ehyitä, soikeita. Kukat valkoisia ruusumaisia, leveissä huiskiloissa. Kukkivat keväällä lehtien puhjetessa. Hedelmä kellanpunainen tai punainen pohjusmarja. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Eivät viihdy savimailla. n. 30 lajia. Eurooppa, Aasia, P-Afrikka.

                     

PYRUS    BETULIFOLIUS         Päärynät    Rosaceae

Pieni pyöreälatvuksinen puu, 8-10 m. Versot ja nuoret lehdet harmaanukkaisia. Runsaskukkainen. Pienet pyöreät hedelmät. Yleinen koristepuu Pohjois-Kiinassa. Käytetään myös perusrunkona. Ei kokeiltu Suomessa. Talvenarka. Kiina. I ?

                     

PYRUS    COMMUNIS         Päärynä    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, 6-12 m. Latvus kapeahko. Lehdet soikeanpyöreitä, kiiltävän tummanvihreitä. Kukkii hieman ennen kuin omenat. Lukuisia lajikkeita. Menestyy hyvin Etelä-Suomessa. Ei tunneta luontaisena (Eurooppa, Länsi-Aasia) I-II(III)

                     

PYRUS    USSURIENSIS         Ussurinpäärynä    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen puu. Lehdet soikeanpyöreitä, teräväreunaisia. Runsaskukkainen. Hedelmät happamia, pieniä, pyöreitä. Syysväritys loistavanpunainen. Talvenkestävin laji. Itä-Aasia. I-III

QUERCUS    TAMMET              Fagaceae

Kesävihreitä tai ikivihreitä (ei meillä) puita tai pensaita. Usein isoja puita, paksurunkoisia ja vahvaoksaisia. Lehdet kierteisesti, lehti yleensä pariliuskainen. Hedekukinnot riippuvia norkkoja. Kukkivat keväällä lehtien puhjetessa. Hedelmä maljamaisen kehdon ympäröimä kova pähkinä (terho). Vaativat paljon valoa ja kasvutilaa. Au, tuore, runsasravinteinen. Suku jaetaan kahteen alasukuun ja viiteen sektioon. n. 400 lajia. Pohjoinen pallonpuolisko; Amerikka, Aasia, Eurooppa.

                     

QUERCUS    ACUTISSIMA         Tammet    Fagaceae

Iso, leveälatvuksinen puu. (Cerris-sektio). Ehyet vastapuikeat, isot sahalaitaiset lehdet (9-18 cm) kiiltävän vihreitä. Talvenarka kokeilukasvi. Himalaja, Itä-Aasia. (I)

                     

QUERCUS    ALBA         Valkotammi    Fagaceae

Iso leveälatvuksinen puu. (Quercus-sektio). Lehdet 5-9-halkoiset, isot (10-20 cm) sinivihreät. Syysväritys purppuranpunainen. Kokeilukasvi. Itäinen P-Amerikka. I-? 

                     

QUERCUS    ALIENA         "Idänvalkotammi"    Fagaceae

Iso leveälatvuksinen puu. (Quercus-sektio). Suuret (10-20 cm) ehyet, kiiltävät kapeansoikeat lehdet. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina, Korea, Japani. (I)

                     

QUERCUS    BICOLOR         Tammet    Fagaceae

Keskikokoinen puu. (Quercus-sektio). Lehdet isoja vastapuikeita, kapealiuskaisia. Syysväritys kuparinvärinen. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    CERRIS         "Turkintammi"    Fagaceae

Iso puu, meillä pensasmainen tai pieni puu. (Cerris-sektio). Kiiltävät 6-12-halkoiset lehdet. Talvenarka kokeilukasvi. E-Eurooppa, Turkki. (I)

                     

QUERCUS    COCCINEA         Purppuratammi    Fagaceae

Iso pyöreälatvuksinen puu. (Lobatae-sektio) Lehdet epäsäännöllisen syvähalkoisia, kuin saksilla leikeltyjä. Syysväritys purppuranpunainen. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    ELLIPSOIDALIS         Tammet    Fagaceae

Keskikokoinen, pyöreälatvuksinen puu. (Lobatae-sektio). Lehdet kiiltäviä, 5-9-halkoisia, nirhalaitaisia. Syysväritys kirkkaanpunainen. Ei juuri kokeiltu. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    HYPOLEUCOIDES         Tammet    Fagaceae

Ikivihreä keskikokoinen puu, meillä pensasmainen. (Lobatae-sektio). Ikivihreistä tammista kestävimpiä. Lehdet ehyet, kapeansuikeat, 5-10 cm. Päältä kiiltävän tummanvihreät, alta hopeanvalkoiset. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. P-Amerikan lounaisosat. I-?

                     

QUERCUS    IMBRICARIA         Tammet    Fagaceae

Keskikokoinen puu. (Lobatae-sektio) Pyöreälatvuksinen, alemmat oksat riippuvia. Lehdet ehyitä, soikeita, kiiltävän tummanvihreitä. Lehdet säilyvät puussa talveen asti. Talvenarka kokeilukasvi. Menestynyt hyvin vielä Ottawassa, Kanadassa.  Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

QUERCUS    LYRATA         Tammet    Fagaceae

Keskikokoinen puu. (Quercus-sektio). Lehdet syvähalkoiset, "lyyramaiset". Terhot syvällä kehdon sisällä.  Ei kokeiltu Suomessa. P-Amerikan kaakkoisosat. (I)

                     

QUERCUS    MACROCARPA         Takiaistammi    Fagaceae

Iso puu, nuorena kapean pylväsmäinen. (Quercus-sektio) Lehdet isoja, vastapuikeita, pariliuskaisia, alta valkoisia. Versot korkkipalteisia. Hedelmän kehto piikkimäinen. Yksi talvenkestävimmistä tammilajeista, menestynyt hyvin Etelä-Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    MONGOLICA         Mongoliantammi    Fagaceae

Keskikokoinen tai iso puu. (Quercus-sektio). Lehdet ehyitä, vastapuikeita, kiiltävän tummanvihreitä. Menestynyt hyvin Helsingissä. Kiina, Itä-Aasia. I-?

                     

QUERCUS    MONGOLICA    v. GROSSESERRATA    Mongoliantammet    Fagaceae

                     

QUERCUS    MUEHLENBERGII         Tammet    Fagaceae

Keskikokoinen tai iso puu. (Quercus-sektio) Killtävän tummanvihreät, ehyet suikeat hammaslaitaiset lehdet, alta valkoisia. Runko valkoinen tai vaalean harmaa. Syysväritys keltainen. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    NIGRA         Tammet    Fagaceae

Keskikokoinen puu. (Lobatae-sektio) Erikoiset ehyet, lusikkamaiset lehdet kiiltävän tummanvihreitä. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    PALUSTRIS         Otatammi    Fagaceae

Iso leveän kartiomainen puu. (Lobatae-sektio) Alaoksat riippuvia. Lehdet 5-7-halkoisia, syvään liuskoittuneita. Syysväritys punainen tai pronssinsävyinen. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    PETRAEA         Talvitammi    Fagaceae

Iso leveälatvuksinen puu, 10-20 m. (Quercus-sektio) Kuten Q. robur, mutta lehtiruoti pidempi, lehti soikea, suippotyvinen ja alta karvainen. Lehdet säilyvät puussa pitkään. Talvenarempi kuin metsätammi. Mereisen ilmaston laji. Harvoin viljelty. Eurooppa, Vähä-Aasia. I(II)

                     

QUERCUS    PRINOIDES         Tammet    Fagaceae

Pensasmainen puu, 4-6 m (Quercus-sektio) Lehdet ehyet, suikeat hammaslaitaiset, alta valkoiset. Muistuttaa laia Q.muehlenbergii, mutta pensasmainen. Terhoja käytetty ihmisravinnoksi. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    PRINUS         Tammet    Fagaceae

Keskikokoinen tai iso puu. (Quercus-sektio) "Kastanjatammi". Lehdet ehyitä, leveänsoikeita, hammaslaitaisia ja alta valkoisia. Rungon kuori lähes musta, usein kiltpikaarnainen. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    ROBUR         Metsätammi    Fagaceae

Iso leveälatvuksinen puu. (Quercus-sektio) Paksu, syväuurteinen runko. Lehdet 10-15 cm, vastapuikeita, pariliuskaisia. Luonnonvarainen Lounais-Suomessa. Eurooppa, Vähä-Aasia, Kaukasus. I-IV(V)

                     

QUERCUS    ROBUR    f. FASTIGIATA (siemenlis.)    Kartiotammi    Fagaceae

Pieni tai keskikokoinen puu. Latvus kapean kartiomainen, oksat pystyjä.

                     

QUERCUS    RUBRA         Punatammi    Fagaceae

Iso leveälatvuksinen puu, 10-20 m. (Quercus-sektio). Lehdet suuria, teräväliuskaisia, otakärkisiä. Nopeampikasvuinen kuin metsätammi. Syysväritys punainen tai ruskeanpunainen. Menestyy hyvin Etelä-Suomessa. Amerikan pohjoisin tammilaji. Itäinen P-Amerikka. I-III

                     

QUERCUS    SHUMARDII         Tammet    Fagaceae

Iso leveän kartiomainen puu. (Lobatae-sektio) Tummanvihreät nahkamaiset lehdet 7-halkoisia, teräväliuskaisia. Syysväritys oranssinpunainen tai punainen. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    STELLATA         Tammet    Fagaceae

Pieni tai keskikokoinen puu. (Quercus-sektio) Erikoisesti liuskoittuneet lehdet, muistuttavat maltanristiä. Runko vaaleanharmaa. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

QUERCUS    UNDULATA         Tammet    Fagaceae

Pieni osittain ikivihreä puu tai pensas. (Quercus-sektio). Lehdet ehyitä, leveän soikeita, sinertävän vihreitä. Ei kokeiltu Suomessa. Talvenarka. P-Amerikan lounaisosat. (I)

                     

QUERCUS    VELUTINA         Tammet    Fagaceae

Keskikokoinen puu. (Lobatae-sektio). 7-9-halkoiset, kiiltävän tummanvihreät lehdet. Runko lähes musta, syvään pitkittäisuurteinen. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

RHAMNUS    PAATSAMAT              Rhamnaceae

Pensaita tai pieniä puita. Kesävihreitä tai ikivihreitä (ei meillä). Joskus piikkisiä. Lehdet ehyet. Hedelmä musta luumarja. Hyviä maanparannuskasveja, juuristossa typensitojabakteereita. Myrkyllisiä, käytetty rohdoksena. Au-Pv, tuore-kostea, keskiravinteinen. n. 100 lajia. Aasia, Amerikka, Eurooppa, Afrikka.

                     

RHAMNUS    ALNIFOLIA         Lännenpaatsama    Rhamnaceae

Pieni pensas. Lehdet kiiltävän tummanvihreitä, soikeita. Muistuttavat lepän lehtiä. Versojen sisempi kuori oranssinvärinen. Punaiset-mustat marjat. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

RHAMNUS    CATHARTICA         Orapaatsama    Rhamnaceae

Pieni puu tai kookas pensas, 2-4 m. Oksanhaarat piikkikärkisiä. Lehdet vastakkain, soikeat, sahalaitaiset. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Länsi-Aasia, P-Afrikka. I-IV.

                     

RHAMNUS    DAVURICA         Dahurianpaatsama    Rhamnaceae

Pensas tai pieni puu. Lehdet leveänsoikeat. Runsaat kellanvihreät huiskilokukinnot keväällä. Lääkekasvi. Itä-Aasia. I-?

                     

RHAMNUS    FRANGULA         Korpipaatsama    Rhamnaceae

Pieni puu tai pensas, 2-6 m. Sirokasvuinen, piikitön. Lehdet vastapuikeita tai soikeita. Oksat tummanharmaita, lähes mustia. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Aasia, P-Afrikka. I-VI

                     

RHAMNUS    JAPONICA         Japaninpaatsama    Rhamnaceae

Pensas tai pieni puu. Lehdet vastakkaiset, soikeat, tummanvihreät. Harvoin viljelty laji. Japani. I-?

                     

RHAMNUS    PURSHIANA         Rohtopaatsama    Rhamnaceae

Iso pensas tai pieni puu, 5-10 m. Isokasvuisin paatsamalaji. Suuret (5-15 cm), pitkänpyöreät, kiiltävät lehdet. Marjat aluksi kirkkaanpunaisia. Läntinen P-Amerikka. I-?

                     

RHAMNUS    SCHNEIDERI         Paatsamat    Rhamnaceae

Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Lehdet soikeita tai vastapuikeita. Vanhat versot kellertäviä tai purppuranvärisiä. Oksahaarat piikkikärkisiä. Ei kokeiltu Suomessa. Itä-Kiina, P-Korea. I-?

                     

RHAMNUS    USSURIENSIS         Ussurinpaatsama    Rhamnaceae

Isokasvuinen pensas, 3-5 m. Vastakkaiset, kapeansoikeat lehdet kiiltävän tummanvihreitä. Itä-Aasia. I-?

                     

RHODODENDRON    Ks. Erillinen lista               

                     

RHODOTYPOS    SCANDENS         "Lumikerria"    Rosaceae

Pieni kaartuvaversoinen pensas. Leveä, sirokasvuinen. Vastakkaiset, soikeat kirkkaanvihreät lehdet. Valkoiset ruusumaiset kukat kesällä. Talvenarka, menestynyt kohtalaisesti Muurilassa. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Japani. (I)

                     

RHUS    GLABRA         Silosumakki    Anacardiaceae

Pieni puu, meillä pensas, 1-3 m. Kaksikotinen. Versot kaljuja. Parilehdykkäiset, päätöpariset lehdet. Hedelmät pystyjä punertavia terttuja. Syysväritys punainen tai oranssi. Au, kuiva-tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Pienempi ja hidaskasvuisempi kuin samettisumakki. Harvoin viljelty, menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa. Itäinen P-Amerikka I-(II)

                     

RHUS    GLABRA    'LACINIATA'    Silosumakit    Anacardiaceae

Liuskalehtinen muoto. Emikasvi. 

                     

RHUS    TYPHINA         Samettisumakki    Anacardiaceae

Pieni puu, meillä pensas, 1-4 m. Nopeakasvuinen, tekee juurivesoja. Pystyt, lähes haarautumattomat versot. Versot punaruskean nukan peittämiä. Parilehdykkäiset, päätöpariset lehdet. Syysväri loistavan punainen. Eksoottisen näköinen. Punaiset pystyt hedelmätertut, kaksikotinen. Viljely kuten R.glabra.  Itäinen P-Amerikka. I-(II)

                     

RIBES    HERUKAT              Grossulariaceae

Kesävihantia pensaita. Kierteiset, liuskaiset lehdet. Kukinto yleensä terttu, kukat 5-lehtisiä. Hedelmä mehevä, syötävä pohjusmarja. Laaja suku sisältää monia hyöty- ja koristekasveja. Au-Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen. n. 150 lajia. Pohjoinen pallonpuolisko. 

                     

RIBES    ALPINUM         Taikinanmarja    Grossulariaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Pienet 3-jakoisia, kiiltävät lehdet. Tulee aikaisin lehteen. Erinomainen laji leikattaviin pensasaitoihin. Hedelmät punaiset, jauhomaiset, lähes mauttomat. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa. I-VII

                     

RIBES    ALTISSIMUM         Herukat    Grossulariaceae

Pieni pensas. Lehdet pyöreähköjä, 3-5-jakoisia. Kellomaiset vaaleankeltaiset kukat pitkissä riippuvissa tertuissa. Mustanpunaiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina, Mongolia, Siperia. I-?

                     

RIBES    AUREUM         Kultaherukka    Grossulariaceae

Pieni pensas, 1-1.5 m. Pystyoksainen. Lehdet kolmijakoisia, 2-5 cm. Keltaiset tuoksuvat kukat pystyissä tertuissa touko-kesäkuussa. Maukkaat mustat marjat. Läntinen P-Amerikka. I-VI

                     

RIBES    CEREUM         "Harmaaherukka"    Grossulariaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Piikitön. Valkoiset tai vaaleanpunertavat kukat riippuvissa tertuissa keväällä.  Oranssinpunaiset marjat. Harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

RIBES    GLANDULOSUM         Lamoherukka    Grossulariaceae

Pieni lamoavakasvuinen pensas, 0.5 m. Pienet 5-7-liuskaiset lehdet. Valkoiset kukat keväällä. Tulee aikaisin lehteen. Syysväritys loistavan punainen. Pohjois-Amerikka. I-VII

                     

RIBES    MANDSHURICUM         "Mantshurianherukka"    Grossulariaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. 3-jakoiset lehdet. Vihertävänkeltaiset kukat pitkissä nuokkuvissa tertuissa. Punaiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina, Siperia, P-Korea. I-?

                     

RIBES    NIVEUM         Lumiherukka    Grossulariaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 2-3 m. Piikkinen. Sukua karviaisille. Nuokkuvat valkoiset tuoksuvat kukat alkukesällä. Sinimustat happamat marjat. Läntinen P-Amerikka. I-II-?

                     

RIBES    SANGUINEUM         Ruusuherukka    Grossulariaceae

Pieni pystyoksainen pensas, 1-2 m. Lehdet 5-halkoisia, alta valkokarvaisia. Tumman ruusunpunaiset kukat pystyissä tertuissa toukokuun alussa. Talvenarka. Läntinen P-Amerikka. (I)

                     

RIBES    x  GORDONIANUM         Rusoherukka    Grossulariaceae

Pieni pystyoksainen pensas, 1-2 m. Lehdet 3-halkoisia. Ruusunpunaiset kukat riippuvissa tertuissa. Kukkii toukokuussa. Talvenkestävämpi kuin R.sanguineum. I-?. 

                     

ROBINIA    PSEUDOACACIA         Valeakaasia    Fabaceae

Keskikokoinen puu, meillä pieni puu. Nopeakasvuinen. Versot piikkisiä. Lehdet parilehdykkäisiä, lehdyköitä 17-19. Kermanvalkoiset tuoksuvat kukat pitkissä riippuvissa tertuissa. Kukkii alkukesällä. Suojainen, lämmin kasvupaikka. Au, kuiva-tuore, läpäisevä, keskiravinteinen. Juuristossa typensitojabakteereja. Talvenarka. Viihtynyt hyvin Turun kasvitieteellisessä puutarhassa sekä Ahvenanmaalla. Itäinen P-Amerikka. (I)

                     

ROSA    (Ks. Erillinen lista)                

                     

RUBUS    "FRUTICOSUS"         "Siperialainen Karhunvattu"    Rosaceae

Pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Tekee juurivesoja. Versot piikkisiä. Runsas valkoinen kukinta keski-kesällä. Kookkaat makeat, mustat hedelmät alkusyksyllä. Runsassatoinen. Tuotu 1980-luvulla Venäjältä. Hyvin talvenkestävä. Au, tuore, runsasravinteinen. I-V

                     

RUBUS    PARVIFLORUS         Valkovatukka    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Piikitön. Isot sormihalkoiset nukkapintaiset lehdet. Suuret valkoiset kukat alkukesällä. Syötävät suuret kirkkaanpunaiset vadelmat. Au-Pv-Va, tuore-kostea, runsasravinteinen. Itäinen P-Amerikka. I-VI

                     

SALIX    PAJUT              Salicaceae

Kesävihreitä puita, pensaita tai varpuja. Monimuotoinen suku. Kaksikotisia. Silmuja peittää huppumainen yhteenkasvanut silmusuomu, "pajunkissa". Kukkivat yleensä lehdettöminä aikaisin keväällä. Kukinto pysty tai nuokkuva norkko. Risteytyvät helposti keskenään. Au-Pv, tuore-märkä, runsasravinteinen. n. 330 lajia. Amerikka, Euraasia, Afrikka, Grönlanti. 

                     

SALIX    ALBA    'CHERMESIANA'    Korallisalava    Salicaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, 8-15 m. Latvus kapeahkon kartiomainen. Nuoret versot usein riippuvia. Lehdet suikeita, tummanvihreitä. Edellisvuotiset versot korallinpunaisia. I-III

                     

SALIX    ALBA    'VITELLINA'    Keltasalava    Salicaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, 8-15 m. Latvus kapeahkon kartiomainen. Nuoret versot usein riippuvia. Lehdet suikeita, tummanvihreitä. Edellisvuotiset versot kirkkaankeltaisia. I-II(III)

                     

SALIX    ALBA    v. SERICEA  'SIBIRICA'    Hopeapaju (-salava)    Salicaceae

Pieni tai keskikokoinen puu, 6-18. Nuoret versot usein riippuvia. Lehdet suikeita, hopeanharmaita. Yleinen Suomessa.  I-V

                     

SALIX    BABYLONICA var. pekinensis -hybr. (S. x sepulcralis)    'URAL2'    "Kierreitkupaju"    Salicaceae

Pieni puu, 4-6 m. Korkkiruuvimaiset versot. Lehdet suikeat, tummanvihreät. Venäläinen risteymälajike. Talvenkestävä peikonpajuhybridi. Menestynyt hyvin Muurilassa. I-?

                     

SALIX    x BOYDII         Pajut    Salicaceae

Pieni kääpiökasvuinen pensas, 0.5 m. Pystyt jäykät versot. Erikoinen "bonsaimainen" muoto. Pienet pyöreät, hopeisen harmaat kurttuiset lehdet. Skotlannista löydetty risteymä. I-VI

                     

SALIX    CAPREA         Raita    Salicaceae

Pieni puu tai iso pensas, 3-10 (15) m. Lehdet soikeita, alta harmaakarvaisia. Kukkii huhti-toukokuussa. Luonnonvarainen koko Suomessa. Eurooppa, Aasia. I-VIII

                     

SALIX    DAPHNOIDES         Härmäpaju    Salicaceae

Iso pystyoksainen pensas, 2-6 m.  Killtävän tummanvihreät, soikean puikeat lehdet alta sinivihreitä. Vuosiversot kiiltävänvioletteja ja sinertävänvalkoisen vahan peittämiä. Eurooppa. I-V

                     

SALIX    DAPHNOIDES    ssp. ACUTIFOLIA    Huurrepaju    Salicaceae

Iso pensas tai pieni puu, 5-8 m. Kuten em, mutta haarat usein riippuvia, punakuorisia. Vuosiversot violetteja ja sinertävänvalkoisen vahan peittämiä. Itä-Eurooppa, Venäjä. 

                     

SALIX    DASYCLADOS         Vannepaju    Salicaceae

Iso pystykasvuinen pensas, 4-8 m. Pitkät (15-18 cm) soikeat lehdet kiiltävänvihreitä. Isoja pajunkissoja pitkin versoja. Runsaskukkainen. Muistuttaa vesipajua. Usein viljelyjäänne. I-V

                     

SALIX    x ERYTHROFLEXUOSA         "Keltakierrepaju"    Salicaceae

Keskikokoinen pensas. Leven kartiomainen, riippuvaoksainen. Kiiltävän keltaiset-oranssit korkkiruuvimaiset versot. Talvenarka. I

                     

SALIX    GMELINII         Pajut    Salicaceae

                     

SALIX    INTEGRA         Pajut    Salicaceae

Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Kaartuvaoksainen. Versot punertavankeltaisia. Lehdet sinertävänvihreitä, puhjetessaan oranssinpunaisia ja läpikuultavia. Itä-Aasia. I-III

                     

SALIX    KOREENSIS  (syn. S. pierotii)         Koreanpaju    Salicaceae

Pieni pystykasvuinen puu. Aikaisin kukkiva aasialainen salava. Vaaleanvihreät versot ja soikeat lehdet, puhjetessaan punaruskeita. Punaiset heteet. Harvoin viljelty. Kiina, Itä-Aasia. I-II

                     

SALIX    MIYABEANA         Hokkaidonpaju    Salicaceae

Pieni pystykasvuinen puu tai pensas, 4-6 m. Monimuotoinen laji. Tiheäkasvuinen. Vuosiversot ruskeita-punaisia. Pitkät soikeat lehdet alta sinertäviä. Suuret kukinnot.  P-Japani. I-?

                     

SALIX    x MOLLISSIMA         Vakkapaju    Salicaceae

Iso pystykasvuinen pensas, 2-4 m. Emikasvi. Oksat pitkiä ja ohuita. Vuosiversot kellertävänharmaita. Kapean suikeat kiiltävät, kiharaiset lehdet. Viljelty koripajuksi. I-II(IV)

                     

SALIX    NAKAMURANA    v. YEZOALPINA    Pajut    Salicaceae

Pieni ryömiväkasvuinen varpu, 10-20 cm. Isot pyöreät lehdet nuorena kurttuisia ja harmaakarvaisia. Pitkät pystyt keltaiset hedekukinnot. Japani. I-II(III)

                     

SALIX    PURPUREA         Punapaju    Salicaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-3 m. Pystykasvuinen. Ohuet ja pitkät kellertävän harmaat versot. Vuosiversot punertavia. Lehdet kapean puikeat, sinivihreät. Eurooppa. I-V

                     

SALIX    ROSMARINIFOLIA         Kapealehtipaju    Salicaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 0.5-1.5 m. Kapeanpuikeat pienet (2.5-4 cm) lehdet, alta vaalean silkkikarvaiset. Keltaiset hedenorkot. Luonnonvarainen E-Suomessa. Eurooppa, Siperia. I-VIII

                     

SALIX    x RUBENS         Kujasalava    Salicaceae

Keskikokoinen tai iso puu, 6-15 m. Leveälatvuksinen, hieman riippuvaoksainen. Kapean suikeat, kiiltävän tummanvihreät lehdet, alta sinivihreät. Paksurunkoinen, kaarna syväuurteinen. Monimuotoinen risteymälaji (S. alba x S. fragilis). I-V(VII)

                     

SALIX    TRIANDRA         Jokipaju    Salicaceae

Pieni puu tai pensas, 2-6 m. Pystyt, kapeat oksat. Vuosiversot punaisia, myöhemmin kellanruskeita joissa oranssinruskeita laikkuja. Vanhojen oksien kuori irtoaa levymäisesti. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Länsi-Aasia. I-VI 

                     

SALIX    UDENSIS (sachalinensis)         Sahalininpaju    Salicaceae

Pieni puu tai iso pensas. Nopeakasvuinen. Versot punaruskeat. Lehdet pitkänsoikeat, kiiltävät. Punertavat hedenorkot. Keltainen syysväritys. I-II(III)

                     

SALIX    VIMINALIS         Koripaju    Salicaceae

Pieni puu tai iso pensas, 2-6 m. Nopeakasvuinen. Pitkät pystyt versot kellanharmaita. Lehdet pitkiä ja kapeansoukkia, päältä kiiltävänvihreitä ja alta valkoisia. Käytetty punontaan. Eurooppa, Venäjä. I-IV(V)

                     

SALIX    VIMINALIS x SCHWERINII    'OLOF'    Pajut    Salicaceae

Iso pystykasvuinen pensas. Nopeakasvuinen ja terve.  Kapeat pitkät lehdet kiiltävän tummanvihreitä ja alta valkoisia. Ruotsissa viljelty energiapajuksi. I-?

                     

SAMBUCUS    SELJAT              Adoxaceae

Pensaita, pieniä puita ja perennoja. Vastakkaiset lehdet parilehdykkäisiä, päätöparisia. Kukinto valkoinen tai kellertävä huiskilo. Kukkivat loppukesällä ja alkusyksyllä. Reheväkasvuisia. Suku sijoitettiin aikaisemmin Caprifoliaceae -heimoon. Au, tuore, runsasravinteinen, runsaskalkkinen. n. 25 lajia. Pohjoinen ja Eteläinen pallonpuolisko.

                     

SAMBUCUS    CANADENSIS         Kanadanselja    Adoxaceae

Keskikokoinen pensas, 2-4 m. leveäkasvuinen, pystyversoinen. 5-11-lehdykkäiset lehdet. Valkoiset tuoksuvat huiskilokukinnot elokuussa. Runsaskukkainen. Muistuttaa mustaseljaa, mutta kukkii myöhemmin ja tekee juurivesoja. Voidaan käyttää kuten mustaseljaa. Itäinen P-Amerikka. I-II

                     

SAMBUCUS    NIGRA         Mustaselja    Adoxaceae

Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Leveäkasvuinen. 5-7-lehdykkäiset lehdet. Leveät valkoiset huiskilokukinnot 10-20 cm. Runsaskukkainen, voimakastuoksuinen. Kukkii heinäkuussa. Sinimustia marjoja voidaan käyttää mehun tai hillon valmistukseen, kukkia yrttiteenä. Muut kasvinosat (myös siemenet) ovat lievästi myrkyllisiä. Voi paleltua ankarina talvina. Eurooppa, Vähä-Aasia. I-II

                     

SAMBUCUS    RACEMOSA         Terttuselja    Adoxaceae

Keskikokoinen pensas, 3-4 m. Kellertävät huiskilokukinnot touko-kesäkuussa. Kirkkaanpunaiset marjat. Myrkyllinen. Eurooppa, Vähä-Aasia. I-VI

                     

SAMBUCUS    SIEBOLDIANA    v. MIQUELII    Seljat    Adoxaceae

Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Kellertävät huiskilokukinnot kesällä. Pidetään terttuseljan alalajina. Menestynyt hyvin Kumpulan kasvitieteellisessä. Japani, Korea. I-?

                     

SASSAFRAS    ALBIDUM              Lauraceae

                     

SEDUM    POPULIFOLIUM         Tuoksumaksaruoho (varpumaksaruoho)    Crassulaceae

Pieni kesävihreä varpu, 20-40 cm. Puuvartinen maksaruoho. Harmaanvihreä lehdistö. Runsas valkoinen-vaaleanpunainen kukinta loppukesällä. Pidetään talvenkestävänä. Siperia. I-?

                     

SHEPHERDIA    CANADENSIS         Kanadanpuhvelinmarja    Elaeagnaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1.5-2.5 m. Pystykasvuinen. Lehdistö harmaanvihreä. Pienet keltaiset kukat keväällä. Punaiset happamat marjat saponiinipitoisia. Amerikka. Talvenkestävä. I-III-?

                     

SIBIRAEA    ALTAIENSIS         Pastorinpensas    Rosaceae

Pieni pensas, 1-1.5 m. Jäykkä, pystyhaarainen. Sinivihreä lehdistö. Valkoiset pystyt kukkatertut loppukesällä. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Siperia, Länsi-Kiina. I-V?

                     

SIBIRAEA    ANGUSTATA         "Vuoripastorinpensas"    Rosaceae

Pieni pensas, 1-1.5 m. Muistuttaa em. lajia. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Lounais-Kiina. I-?

                     

SORBUS    PIHLAJAT              Rosaceae

Kesävihreitä puita ja pensaita. Lehdet ehyet tai liuskaiset. Yleensä valkoiset tai kellertävät huiskilokukinnot alkukesällä. Punaiset, keltaiset tai valkoiset syötävät pohjusmarjat. Au-Pv, kuiva-tuore, keskiravinteinen. Monimuotoinen suku jaetaan 6 alasukuun. 100-200 lajia. Amerikka, Euraasia, P-Afrikka.

                     

SORBUS    ALNIFOLIA         Laavapihlaja    Rosaceae

Pieni yksirunkoinen puu, 3-5 m. Nuorena kapean kartiomainen, vanhemmiten pyöreälatvuksinen. Ehyet, puikeat suippokärkiset lehdet. Runsas valkoinen kukinta toukokuussa. Marjat punaisia, härmäpeitteisiä. Syysväritys kirkkaankeltainen-oranssi. Yksi kauneimmista pihlajista, talvenkestävä. Japani. I-II-?

                     

SORBUS    APICULATA  (s. hugh-mcallisteri)         Pihlajat    Rosaceae

Pieni puu tai pensas. 12-14-lehdykkäiset lehdet. Lehdykät suippokärkisiä. Valkoiset kukat. Helmenvalkoiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina (Yunnan). I-?

                     

SORBUS    AMERICANA         Amerikanpihlaja    Rosaceae

Pieni puu tai pensas, 4-7 m. Muistuttaa kotipihlajaa, mutta isommat lehdet, kukat ja marjat. Terve, nopeakasvuinen. Syysväri loistavanpunainen. Itäinen P-Amerikka. I-III(IV)

                     

SORBUS    ARIA         Saksanpihlaja    Rosaceae

Pieni pyöreälatvuksinen puu, 4-6 m. Ehyet, leveän puikeat lehdet (5-12 cm) alta harmaakarvaisia. Lehdet puhjetessaan harmaanukkaisia. Pitkänomaiset punaiset marjat. Kalkinsuosija. Keski- ja Etelä-Eurooppa. I-?

                     

SORBUS    AUCUPARIA          Kotipihlaja    Rosaceae

Pieni puu tai pensas, 4-12 m. 6-8-lehdykkäiset lehdet. Punaiset tai oranssit marjat. Luonnonvarainen koko Suomessa. Eurooppa. I-VIII

                     

SORBUS    AUCUPARIA-sektio    ex 'JOSEPH ROCK', "KELTAMARJA"    Pihlajat    Rosaceae

Pieni kapeakasvuinen puu, 4-8 m. Kiiltävän tummanvihreät parilehdykkäiset lehdet. Keltaiset marjat. Syysväritys loistavan oranssi tai punainen. Siementaimia. Länsi-Kiina. I-II-?

                     

SORBUS    BORBASII         Pihlajat    Rosaceae

                     

SORBUS    COMMIXTA         Japaninpihlaja    Rosaceae

Pieni kapealatvuksinen puu, 4-10 m. Muistuttaa kotipihlajaa. Parilehdykkäiset lehdet alta sinertäviä. Syysväritys loistavan punainen. Kirkkaanpunaiset marjat. Japani, Korea, Sahalin. I-III-?

                     

SORBUS    COMMIXTA    ex 'DODONG'    Pihlajat    Rosaceae

                     

SORBUS    DECORA         Komeapihlaja    Rosaceae

Kookas pensas tai pieni puu, 4-7 m. Muistuttaa amerikanpihlajaa. 13-17-lehdykkäiset kiiltävät lehdet. Suuret valkoiset kukinnot alkukesällä. Kirkkaanpunaiset marjat. Itäinen P-Amerikka. I-IV?

                     

SORBUS    EBURNEA         Pihlajat    Rosaceae

Kookas pensas tai pieni puu. Parilehdykkäiset lehdet. Valkoiset helmimäiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina. I-?

                     

SORBUS    GLOMERULATA         Pihlajat    Rosaceae

Kookas pensas tai pieni puu. 10-14-lehdykkäiset lehdet. Valkoiset kukinnot 6-10 cm. Valkoiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina. I-?

                     

SORBUS    GONGGASHANICA         Pihlajat    Rosaceae

Kookas pensas tai pieni puu, 3-5 m. Parilehdykkäiset lehdet. Puhtaanvalkoiset marjat. Roy Lancasterin keräämä laji. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina (Mt. Gonggashan, Sichuan). I-?

                     

SORBUS    HYBRIDA         Suomenpihlaja    Rosaceae

Pieni yksirunkoinen puu, 4-10 m. Tummanvihreät, alta lähes valkoiset lehdet. Valkoiset voimakastuoksuiset kukat kesäkuussa. Punaiset pallomaiset marjat. Muistuttaa ruotsinpihlajaa, mutta lehdet osittain parilehdykkäisiä. Luonnonvarainen lounaissaaristossa. Skandinavia. I-IV

                     

SORBUS    INTERMEDIA         Ruotsinpihlaja    Rosaceae

Pieni yksirunkoinen puu, 4-10 m. Ehyet tummanvihreät, alta lähes valkoiset lehdet. Valkoiset voimakastuoksuiset kukat kesäkuussa. Punaiset soikeat marjat.  Luonnonvarainen lounaissaaristossa. Skandinavia. I-IV

                     

SORBUS    KOEHNEANA         Helmipihlaja    Rosaceae

Keskikokoinen tai iso pensas, 2-4 m. Sirokasvuinen. Ohutversoinen. Parilehdykkäiset sinivihreät lehdet. Valkoiset helmimäiset marjat. Syysväritys viininpunainen. Talvenkestävä. Länsi-Kiina. I-III-?

                     

SORBUS    MADERENSE         Pihlajat    Rosaceae

Pensas, 2-4 m. Parilehdykkäiset lehdet. Oranssinpunaiset marjat. Uhanalainen laji, jota kasvaa ainoastaan Madeiralla. I-?

                     

SORBUS    MATSUMURANA         Pihlajat    Rosaceae

Pensas, 2-3 m. 4-6-lehdykkäiset lehdet alta valkoisia. Punaiset marjat. Menestynyt hyvin Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Japani. I-?

                     

SORBUS    MONBEIGII         Pihlajat    Rosaceae

Pensas, 3-4 m. 6-8-lehdykkäiset lehdet. Valkoiset tai vaaleanpunaiset helmimäiset marjat. Syysväritys loistavan punainen tai oranssi. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina (Yunnan) I-?

                     

SORBUS    MULIENSIS         Pihlajat    Rosaceae

                     

SORBUS    MULTIJUGA         Pihlajat    Rosaceae

Pieni puu tai pensas. 17-21-lehdykkäiset lehdet. Versot nuorina punertavia. Valkoiset helmimäiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina (Sichuan, Yunnan) I-?

                     

SORBUS    POHUASHANENSIS         Kukkavuortenpihlaja    Rosaceae

Pieni puu, 2-8 m. Lehdet parilehdykkäiset. Oranssinpunaiset marjat. Syysväritys oranssinpunainen. Menestynyt hyvin Etelä-Suomessa. Itä-Aasia. I-II-?

                     

SORBUS    POTERIIFOLIA         "Söpöpihlaja"    Rosaceae

Pieni, kääpiömäinen pensas, 20-40 cm. Parilehdykkäiset lehdet. Kukat vaaleanpunertavia-valkoisia. Vaaleanpunaiset marjat. Kokeilukasvi. Länsi-Kiina (Yunnan), Myanmar. I-?

                     

SORBUS    PRATTII         Sulohelmipihlaja    Rosaceae

Keskikokoinen tai iso pensas, 2-4 m. Sinivihreät parilehdykkäiset lehdet. Valkoiset helmimäiset marjat. Syysväritys vaaleanpunainen. Länsi-Kiina, Bhutan, Sikkim. I-?

                     

SORBUS    REDUCTA         Kääpiöpihlaja    Rosaceae

Pieni kääpiömäinen pensas, 20-50 cm. Parilehdykkäiset lehdet. Vaaleanpunaiset marjat. Keltainen syysväritys. Länsi-Kiina. I-?

                     

SORBUS    SAMBUCIFOLIA         Seljapihlaja    Rosaceae

Keskikokoinen pensas, 1-3 m. Parilehdykkäiset kiiltävät lehdet muistuttavat seljoja (Sambucus). Suuret punaiset soikeat marjat jo elokuusta lähtien. Itä-Aasia. I-?

                     

SORBUS    SARGENTIANA         Pihlajat    Rosaceae

Pieni puu tai pensas. Pystyt jäykät versot. Suuret tummanpunaiset tahmeat talvisilmut. Kookkaat parilehdykkäiset lehdet alta harmahtavia. Isot (15-25 cm) valkoiset kukinnot. Suuret kellertävänoranssit marjat. Syysväritys loistavan punainen. Harvoin viljelty. Näyttävä laji. Länsi-Kiina. I-?

                     

SORBUS    SCALARIS         "Nukkapihlaja"    Rosaceae

Pieni puu tai pensas. Kaareutuvaoksainen. Parilehdykkäiset kiiltävän tummanvihreät lehdet alta valkoisia. Punaiset marjat. Syysväritys purppuranpunainen. Kokeilukasvi. Länsi-Kiina. I-?

                     

SORBUS    SCOPULINA         Lännenpihlaja    Rosaceae

Kookas pystykasvuinen pensas. Kiiltävän tummanvihreät parilehdykkäiset lehdet. Kirkkaanoranssit marjat. Talvenkestävä. Läntinen P-Amerikka. I-III-?

                     

SORBUS    SETCHWANENSIS         Pihlajat    Rosaceae

Keskikokoinen tai kookas pensas, 2-4 m. Parilehdykkäiset kiiltävän tummanvihreät lehdet. Valkoiset tai punasävyiset helmimäiset marjat . Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina. I-?

                     

SPIRAEA    ANGERVOT              Rosaceae

Kesävihreitä pieniä tai keskikokoisia pensaita. Lehdet kierteisesti, yleensä ehyitä. Valkoiset tai punaiset kukinnot kesällä. Kukat ruusumaisia,  5-lehtisiä. Yleisiä koristepensaita. Au-Pv, kuiva-tuore, runsasravinteinen. P-Amerikka, Aasia, Eurooppa. n. 80 lajia. 

                     

SPIRAEA    CHAMAEDRYFOLIA         Idänvirpiangervo    Rosaceae

Pieni kaareutuvaoksainen pensas, 1-1.5 m. Tekee juurivesoja. Hennot, hieman nuokkuvat oksat. Kirkkaanvihreä lehdistö. Valkoiset huiskilokukinnot kesä-heinäkuussa.Kukkii edellisvuoden versoilla. Runsaskukkainen. Hyvin talvenkestävä. Kaakkois-Eurooppa, Keski-Aasia, Itä-Aasia. I-VII

                     

SPIRAEA    CHAMAEDRYFOLIA    v. FLEXUOSA    Amurinvirpiangervo    Rosaceae

                     

SPIRAEA    DOUGLASII    ssp. MENZIESII    Kaunopajuangervo    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-2 m. Tekee juurivesoja. Tumman ruusunpunaiset pystyt kukinnot versojen kärjissä. Kukkii elokuussa. Kaunein pajuangervoista. Läntinen P-Amerikka. I-V

                     

SPIRAEA    HUMILIS         Amurinangervo    Rosaceae

Pieni pensas, n. 1 m. Tekee juurivesoja. Vaalean ruusunpunaiset pystyt kukinnot heinäkuussa. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itä-Aasia. I-VII

                     

SPIRAEA    HYPERICIFOLIA    ssp. OBOVATA    Kuisma-angervot    Rosaceae

Pieni kaarevaoksainen pensas, 1-1.5 m. Kapean vastapuikeat lehdet muistuttavat kuismaa (Hypericum). Valkoiset sarjakukinnot alkukesällä. Kukat pitkäheteisiä. Lounais-Eurooppa. I-III-?

                     

SPIRAEA    LONGIGEMMIS         Pensasangervot    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Mutkaoksainen. Pienet soikeat lehdet. Valkoiset huiskilokukinnot alkukssällä. Harvinainen laji. Länsi-Kiina. I-?

                     

SPIRAEA    MIYABEI         Reunusangervo    Rosaceae

Pieni pyöreäkasvuinen pensas, n. 1 m. Sirokasvuinen. Sinertävänvihreä lehdistö. Valkoiset pitkäheteiset kukat suurissa huiskiloissa. Kukkii alkukesällä. Kiina, Japani. I-?

                     

SPIRAEA    MOLLIFOLIA         Pensasangervot    Rosaceae

Pieni pensas. Versot mutkaisia. Valkoinen kukinta loppukesällä. Kukat pitkäheteisiä. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina. I-?

                     

SPIRAEA    MYRTILLOIDES         Pensasangervot    Rosaceae

Pieni pensas. Tiheäoksainen. Valkoiset kukat loppukesällä. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina. I-?

                     

SPIRAEA    SALICIFOLIA         Viitapajuangervo    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Tekee juurivesoja. Isot vaaleanpunaiset pystyt huiskilokukinnot loppukesällä. Itä-Aasia. I-V

                     

SPIRAEA    SARGENTIANA         Pensasangervot    Rosaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Pitkulaiset lehdet alta nukkapintaisia. Valkoinen kukinta loppukesällä. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina. I-?

                     

SPIRAEA    TOMENTOSA         Nukkapajuangervo    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 1-2 m. Muistuttaa punapajuangervoa (S.douglasii), mutta versot ja lehdet ruskeakarvaisia. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

SPIRAEA    USSURIENSIS         Ussurinangervo    Rosaceae

                     

SPIRAEA    x VANHOUTTEI         Kinosangervo    Rosaceae

Pieni kaarevaoksainen pensas, 1-1.5 m. Lehdet alta sinertäviä. Runsas valkoinen kukinta alkukesällä.  Yksi kauneimmista angervoista. Viljelty pitkään. Talvenarka sisämaassa. I

                     

SPIRAEA    WILSONII         Pensasangervot    Rosaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Kaareutuvaoksainen. Harmaanvihreä lehdistö. Valkoinen kukinta alkukesällä. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina. I-? 

                     

STAPHYLEA    KOTAPÄHKINÄT              Staphyleaceae

Kesävihreitä pensaita tai pieniä puita, meillä pensasmaisia. Vastakkaiset parilehdykkäiset lehdet. Riippuvat pitkät kukinnot alkukesällä. Kukat kellomaisia. Ilmatäytteiset (rakkomaiset) kotahedelmät. Suosittuja koristekasveja meitä etelämpänä. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Suojainen kasvupaikka. 10 lajia. Aasia, P-Amerikka, Keski-Eurooppa. 

                     

STAPHYLEA    BUMALDA         "Japaninkotapähkinä"    Staphyleaceae

Keskikokoinen pensas. Valkoiset voimakastuoksuiset kukat. Isot kolmilokeroiset hedelmät. Talvenarka kokeilukasvi. Menestynyt lupaavasti Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Itä-Aasia. I-?

                     

STAPHYLEA    PINNATA         Euroopankotapähkinä    Staphyleaceae

Keskikokoinen pensas. 5-7 -lehdykkäiset lehdet. Valkoiset kukat. Pidetään melko kestävänä. Suomessa ei juuri kokeiltu. Keski-Eurooppa. I-?

                     

STAPHYLEA    TRIFOLIA         Amerikankotapähkinä    Staphyleaceae

Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Pystykasvuinen. Kolmilehdykkäiset lehdet. Vihertävänvalkoiset kukat. kolmilokeroiset hedelmät. Runko vihertävän harmaa, valkojuovainen. Talvenkestävin kotapähkinä. Menestynyt hyvin Muurilassa. Itäinen P-Amerikka. I-II-?

                     

STEPHANANDRA    TANAKAE         Isoseppelvarpu    Rosaceae

                     

STEWARTIA     "VALEKAMELIAT"              Theaceae

Pensaita tai puita, yleensä kesävihreitä. Lehdet ehyitä, soikeita. Suuret valkoiset kukat loppukesällä. Kukka 5-lehtinen, heteet keltaisia. Kuuluvat samaan teekasvien heimoon kuin teepensas (Camellia sinensis). Viljellään kuten magnolioita. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, hapan maa. Eivät siedä kuivuutta.  n. 8-20 lajia. Itä-Aasia, Kaakkois-Aasia, P-Amerikan kaakkoisosat.

                     

STEWARTIA    KOREANA         "Valekameliat"    Theaceae

Pieni puu tai pensas. Pysty-, kartiomainen kasvutapa. Valkoiset yksinkertaiset kukat ovat isoja (5-6 cm). Kukkii pitkään heinä-elokuussa. Runko vaalean harmaa, kuori hilseilee (kuten plataaneilla) paljastaen oranssin-punaruskeita laikkuja. Syysväritys loistavan keltainen tai punainen. Pidetty myös kesäkamelian muunnoksena. (S. pseudocamellia var. koreana) Ei kokeiltu Suomessa. Pidetään hyvin talvenkestävänä. Korea. I-?

                     

STEWARTIA    PSEUDOCAMELLIA         Kesäkamelia    Theaceae

Kuten S. koreana.  Menestynyt hyvin Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Runsaskukkainen. Japani. I-?

                     

STEWARTIA    SERRATA         "Valekameliat"    Theaceae

Pieni puu. Valkoiset kukat heinäkuussa. Kukkii aikaisemmin kuin em. lajit. Runko kanelinruskea, hilseilevä. Syysväritys purppuranpunainen. Göteborgin kasvitieteellisen puutarhan lisäyslähde. Talvenarka kokeilukasvi. (I)

                     

STYRAX    JAPONICA         Japaninstoraksi    Styracaceae

Pensas tai pieni puu, meillä pensasmainen. Kiiltävän tummanvihreä lehdistö. Sileä, harmaa runko. Valkoiset riippuvat kellomaiset kukat alkukesällä. Talvenarka kokeilukasvi. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Suojainen, lämmin kasvupaikka. Itä-Aasia. (I)

                     

SYMPHORICARPOS    ALBUS           Valkolumimarja     Caprifoliaceae

Pieni tiheäkasvuinen pensas, 1-1.5 m. Ohutversoinen. Lehdet vastakkaiset, puikeanpyöreät. Puhtaanvalkoiset marjat säilyvät pitkälle talveen. Au-Pv-Va, tuore-kostea, keskiravinteinen. Läntinen P-Amerikka. I-V(VI)

                     

SYRINGA    SYREENIT              Oleaceae

Kesävihreitä pensaita tai pieniä puita. Pystyhaaraisia. Lehdet vastakkaiset, ehyet, yleensä herttamaiset. Runsaskukkaiset huiskilokukinnot kesällä. Kukat tuoksuvat yleensä voimakkaasti. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Suosittuja koristekasveja. n. 25 lajia. Eurooppa, Aasia.

                     

SYRINGA    JOSIKAEA         Unkarinsyreeni     Oleaceae

Keskikokoinen tai iso pensas, 2-4 m. Pystyt tiheät sinipunaiset kukinnot. Kukkii kesä-heinäkuussa. Vanhojen puutarhojen laji. Hyvin talvenkestävä. Keski-Eurooppa. I-VIII

                     

SYRINGA    x LACINIATA           "Sirosyreeni"    Oleaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Pyöreäkasvuinen, tiheä. Lehdet kiiltävän sinivihreitä, 3-9-liuskaisia. Sinipunaiset tuoksuvat kukinnot. Talvenarka kokeilukasvi. I-?

                     

SYRINGA    MICROPHYLLA         Pikkusyreeni    Oleaceae

Pieni leveäkasvuinen pensas, 1-2 m. Sirokasvuinen. Pienet leveänsoikeat lehdet. Kukinnot tumman sinipunaisia, voimakastuoksuisia. Kukkii heinäkuussa, voi kukkia toistamiseen. Kokeilukasvi. Menestynyt hyvin Muurilassa. Keski- ja Länsi-Kiina. I-?

                     

SYRINGA    PATULA         Samettisyreeni    Oleaceae

Pieni tai keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 1.5-3 m. Vaalean laventelinsiniset kukinnot heinäkuussa. Kukissa voimakkaan mausteinen tuoksu. Harvinainen. Korea. I-?

                     

SYRINGA    PRESTON-ryhmä    'HOLGER'    Isabellansyreenit    Oleaceae

Iso pystykasvuinen pensas, 3-4 m. Pyöreähkö, säännöllinen kasvutapa. Puhtaan valkoiset pystyt kukinnot kesäkuun puolivälissä. I-VI

                     

SYRINGA    RETICULATA          Likusterisyreeni    Oleaceae

Pieni pyöreälatvuksinen puu, 4-6 m. Isot kermanvalkoiset, hunajalle  tuoksuvat kukinnot heinäkuussa. Runsaskukkainen. Talvenkestävä, harvinainen Suomessa. Itä-Aasia. I-V

                     

SYRINGA    VULGARIS         Pihasyreeni    Oleaceae

Iso pystykasvuinen pensas tai pieni puu, 2-5 m. Herttamaiset puikeat lehdet. Sinertävänvioletit kukinnot kesäkuussa. Suosittu perinnekasvi. Balkan. I-V 

                     

SYRINGA    VULGARIS     'ALBA'    "Valkopihasyreeni"    Oleaceae

Em. valkokukkainen muoto. I-V

                     

SYRINGA    YUNNANENSIS         Syreenit    Oleaceae

Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Pysty- ja kapeakasvuinen. Vaalean purppuranpunaiset kukinnot loppukesällä. Talvenarka kokeilukasvi. Lounais-Kiina (Yunnan). I-?

                     

SYRINGA    x HENRYI         Puistosyreenit    Oleaceae

Keskikokoinen tai iso pensas, 2-4 m. Muistuttaa unkarinsyreeniä (S. josikaea). Kukat violetinpunaisia-vaaleanpunaisia tai valkoisia.  Kukkii kesä-heinäkuussa. Monia lajikkeita. I-VII

                     

SYRINGA    x HENRYI    'TAMMELAN KAUNOTAR'    Puistosyreeni    Oleaceae

Iso pystykasvuinen pensas, 3-4 m. Puhtaanvalkoiset kukinnot kesä-heinäkuussa. Runsaskukkainen. Hyvin talvenkestävä. I-VII

                     

THYMUS    PRAECOX    'COCCINEUS'    Ajuruohot    Lamiaceae

Ikivihreä pieni varpu, 2-5 cm. Suikertava kasvutapa, voimakaskasvuinen. Koko kasvi aromaattinen. Ruusunpunaiset tuoksuvat kukat heinäkuussa. Au, kuiva, läpäisevä hiekkamaa, runsaskalkkinen. Kivikkokasvi. I-?

                     

THYMUS    SERPYLLUM         Kangasajuruoho    Lamiaceae

Ikivihreä pieni varpu, 5-8 cm. Suikertava kasvutapa, voimakaskasvuinen. Koko kasvi aromaattinen, voidaan käyttää mausteena timjamin sijasta. Purppuranpunaiset tuoksuvat kukat loppukesällä. Viljely kuten em. lajilla. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, P-Afrikka. 

                     

TILIA    LEHMUKSET              Tiliaceae

Isoja tai keskikokoisia kesävihreitä puita. Suuret pulleat silmut. Ehyet leveänpuikeat herttatyviset lehdet. Kellanvalkoiset tuoksuvat kukintoviuhkot loppukesällä. Suosittuja pitkäikäisiä puistopuita. Kukkia käytetään yrttiteenä. Risteytyvät helposti keskenään. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. n. 30-45 lajia. Aasia, Eurooppa, P-Amerikka. 

                     

TILIA    AMERICANA         Amerikanlehmus    Tiliaceae

Iso puu, 10-15 m. Runko sileän harmaa. Alaoksat riippuvia. Talvisilmut kirkkaanpunaisia. Suuret (8-14 cm) kiiltävän tummanvihreät lehdet. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-II

                     

TILIA    AMURENSIS         Amurinlehmus    Tiliaceae

Iso puu. Runko tummanharmaa, hilseilevä. Lehdet 4.5-6 cm. Versot valkokarvaisia. Harvoin viljelty. Itä-Aasia. I-?

                     

TILIA    CORDATA         Metsälehmus    Tiliaceae

Iso puu, 15-30 m. Tekee juurivesoja. Alaoksat riippuvia. Tummanvihreät herttamaiset lehdet alta sinertäviä. Keltainen syysväritys. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Venäjä. I-V

                     

TILIA    MANDSHURICA         Mantshurianlehmus    Tiliaceae

Iso puu. Runko tummanharmaa, pitkittäisuurteinen. Nuoret versot harmaakarvaisia. Lehdet 8-10 cm, alta harmaakarvaisia. Ei juuri kokeiltu Suomessa. I-?

                     

TILIA    MAXIMOWICZII         "Idänlehmus"    Tiliaceae

                     

TILIA    PLATYPHYLLA         Isolehtilehmus    Tiliaceae

Iso yksirunkoinen puu, 15-20 m. Runko muhkuraton. Lehdet 6-10 cm, himmeänvihreitä, karvaisia. Vanhojen puistojen laji. Eurooppa. I-V

                     

TILIA    TOMENTOSA         Hopealehmus    Tiliaceae

Iso leveäkasvuinen puu, meillä 5-10 m. Sileärunkoinen. Kiiltävän tummanvihreät lehdet alta hopeanvalkoisia. Yksi kauneimmista lehmuksista. Kestävä E-Suomessa. Kaakkois-Eurooppa. I

                     

TILIA    x VULGARIS         Puistolehmus    Tiliaceae

Iso puu, 10-20 m. Runko muhkurainen, tekee runsaasti tyvivesoja. Yleinen puistopuu. Metsälehmuksen (T. cordata) ja isolehtilehmuksen (T. platyphyllos) risteymä. I-IV(V)

                     

TROCHODENDRON    ARALIOIDES              Trochodendraceae

Ikivihreä pensas tai puu, meillä pensas. Isot (6-14 cm) kiiltävän tummanvihreät, leveänsuikeat lehdet. Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä, vähäkalkkinen. Suojainen kasvupaikka. Ei siedä kuivuutta. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Göteborgin kasvitieteellisen puutarhan lisäyslähde. Menestynyt lupaavasti Naantalissa. Japani, Korea, Taiwan. (I)

                     

ULMUS    JALAVAT               

Kesävihantia, yleensä isoja puita. Nopeakasvuisia. Kukkivat pienin ruskein kukin keväällä ennen lehtiä. Hedelmä paperimainen siipipalteinen pähkylä, kypsyy loppukesällä. Au-Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen. 45 lajia. Suomessa kaksi luonnonvaraista lajia. Aasia, Eurooppa, P-Amerikka. 

                     

ULMUS    GLABRA         Vuorijalava    Ulmaceae

Iso kapeahkolatvuksinen puu, 15-25 m. Suuret vastapuikeat, sahalaitaiset lehdet karheapintaisia. Luonnonvarainen Suomessa, uhanalainen. Eurooppa, Venäjä, Kaukasus. I-V

                     

ULMUS    LAEVIS         Kynäjalava    Ulmaceae

Iso leveälatvuksinen puu, 15-25 m. Muistuttaa vuorijalavaa, mutta leveäkasvuisempi ja lehdet sileäpintaisia. Luonnonvarainen E-Suomessa, uhanalainen. Viihtyy kosteilla paikoilla. Eurooppa, Venäjä. I-IV

                     

ULMUS    PUMILA         Siperianjalava    Ulmaceae

Pieni puu tai pensas, meillä 3-8 m. Kapeakasvuinen. Pienet kapeansoikeat lehdet. Nopeakasvuinen, käytetty mm. suojaistutuksiin. Pidetään hyvin talvenkestävänä. Keski- ja  Itä-Aasia. I-?

                     

ULMUS    THOMASII         Jalavat    Ulmaceae

Keskikokoinen tai iso puu. Kapealatvuksinen, lyhytoksainen. Kiiltävän tummanvihreät soikeat lehdet. Runko harmaanruskea, syväuurteinen. Vanhat versot korkkipalteisia. Puuaines hyvin kovaa, arvostettua. Kokeilukasvi. Itäinen ja keskinen P-Amerikka. I-?

                     

VERONICA    FRUTICANS         Varputädyke    Scrophulariaceae

Pieni kesävihreä varpu, 5-10 cm. Pienet pitkulaiset lehdet. Tummansiniset kukat (1-1.5 cm) loppukesällä. Tunturikasvi. Skandinavia. 

                     

VIBURNUM    HEIDET              Adoxaceae

Kesävihreitä tai harvemmin ikivihreitä pensaita ja pieniä puita. Vastakkaiset, ehyet tai liuskaiset lehdet. Valkoiset tai punertavat, tuoksuvat huiskilokukinnot. Au-Pv-(Va), tuore-kostea, runsasravinteinen. Ikivihreät lajit meillä talvenarkoja. 150 lajia. Aasia, P-Amerikka, Eurooppa. 

                     

VIBURNUM    ACERIFOLIUM         Vaahteraheisi    Adoxaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Pystykasvuinen. Lehdet 3-liuskaisia. Kermanvalkoiset kukat heinäkuussa. Syysväritys purppuranpunainen. Harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-II-?

                     

VIBURNUM    BETULIFOLIUM         "Koivuheisi"    Adoxaceae

Keskikokoinen kaarevaoksainen pensas, 2-3 m. Ehyet tummanvihreät lehdet muistuttavat koivun lehtiä. Kirkkaanpunaiset marjat suurissa tertuissa. Kokeilukasvi. Kiina, Taiwan. I-?

                     

VIBURNUM    x BODNANTENSE    'DAWN'    Heidet    Adoxaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Vaaleanpunaiset tuoksuvat kellomaiset kukat. Kukkii lehdettömänä aikaisin keväällä. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Englantilainen lajike. (I)

                     

VIBURNUM    x BURKWOODII         Heidet    Adoxaceae

Keskikokoinen osittain ikivihreä pensas. Paksut nahkamaiset tummanvihreät lehdet. Valkoiset kukat ovat nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia. Kukat erittäin voimakastuoksuisia, tuoksu mausteisen makea. Kukkii aikaisin keväällä. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. (V. carlesii x V. utile). (I)

                     

VIBURNUM    x CARLCEPHALUM         Puistoheisi    Adoxaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Pystykasvuinen. Suuret pallomaiset, voimakastuoksuiset kukinnot keväällä. Kukat valkoisia, nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia. Talvenarka kokeilukasvi. (I) 

                     

VIBURNUM    x CARLCEPHALUM    'ESKIMO'    "Lumipuistoheisi"    Adoxaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Leveäkasvuinen. Valkoiset pallomaiset kukinnot keväällä. Tuoksuva ja runsaskukkainen. Punaiset marjat. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. (I)

                     

VIBURNUM    CASSINOIDES         Viitaheisi    Adoxaceae

Pienehkö pyöreäkasvuinen pensas, 1-2 m. Tiheäkasvuinen. Pitkänpyöreät lehdet puhjetessaan pronssinpunaisia. Kermanvalkoinen kukinta heinäkuussa. Marjat aluksi vaaleanpunaisia, kypsinä sinimustia. Syysväritys oranssinpunaisesta purppuraan. Viihtyy kosteilla paikoilla. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-III

                     

VIBURNUM    DENTATUM         Hammasheisi    Adoxaceae

Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Tiheä, pyöreäkasvuinen. Lehdet lähes pyöreät isohampaiset. Kermanvalkoiset leveät huiskilokukinnot. Kukkii alkukesällä. Siniset tai sinimustat marjat. Itäinen P-Amerikka. Talvenkestävä, harvoin viljelty. I-III

                     

VIBURNUM    EDULE         Karpaloheisi    Adoxaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. Kolmihalkoiset lehdet. Maukkaat oranssinpunaiset marjat muistuttavat maultaan karpaloa. Talvenkestävä Oulussa asti. Itäinen P-Amerikka.  I-V

                     

VIBURNUM    FURCATUM         "Japaninhurtanheisi"    Adoxaceae

Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 2-4 m. Valkoiset suuret tuoksuvat kukinnot keväällä lehtien puhjetessa. Marjat aluksi punaisia, kypsinä mustia. Syysväri loistavan punainen tai purppuranpunainen. Menestynyt lupaavasti Helsingissä. Göteborgin kasvitieteellisen puutarhan lisäyslähde. Itä-Aasia. I-?

                     

VIBURNUM    GLOMERATUM         Heidet    Adoxaceae

                     

VIBURNUM    x JUDDII         "Kevätheisi"    Adoxaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas. 1-2 m. Pyöreäkasvuinen. Sinivihreät nukkapintaiset lehdet. Voimakastuoksuiset valkoiset kukinnot keväällä. Kukat aluksi vaaleanpunaisia. Marjat punaisia, kypsinä mustia. Pidetään melko kestävänä. (V. carlesii x V.bitchiuense). Kokeilukasvi. I-?

                     

VIBURNUM    LANTANOIDES  (syn. alnifolium)         Hurtanheisi    Adoxaceae

Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Suuret leveänsoikeat lehdet 10-20 cm. Valkoiset kukinnot keväällä ennen lehtiä. Marjat aluksi punaisia, kypsinä sinimustia. Syysväritys punainen. Viihtyy parhaiten puolivarjossa. Itäinen P-Amerikka. Talvenkestävä, harvoin viljelty. I-II-?

                     

VIBURNUM    LENTAGO         Kiiltoheisi    Adoxaceae

Pieni puu tai pensas, 3-4 m. Pystykasvuinen. Kiiltävän tummanvihreät soikeat lehdet. Kermanvalkoinen kukinta kesäkuussa. Hyvin talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen ja keskinen P-Amerikka. I-IV

                     

VIBURNUM    OPULUS         Koiranheisi    Adoxaceae

Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Leveäkasvuinen. 3-5-halkoiset lehdet. Valkoiset pitsimäiset kukinnot, laitakukat neuvottomia. Kukkii kesäkuussa. Punaiset marjat. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Venäjä. I-VI

                     

VIBURNUM    OPULUS    'COMPACTUM'    Kääpiökoiranheisi    Adoxaceae

Pieni pallomainen pensas, 0.5-1 m. Tiheäkasvuinen, runsaskukkainen lajike. I-?

                     

VIBURNUM    OPULUS    'POHJAN NEITO'    Lumipalloheisi    Adoxaceae

Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Kukinnot pallomaisia, kaikki kukat neuvottomia. Suomalainen lumipalloheiden  lajike. Talvenkestävä.  I-VI

                     

VIBURNUM    OPULUS    'ROSEUM'    Lumipalloheisi    Adoxaceae

Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Kukinnot pallomaisia, kaikki kukat neuvottomia. Suosittu koristepensas. I-II

                     

VIBURNUM    PLICATUM    f. PLICATUM    "Japaninpalloheisi"    Adoxaceae

Keskikokoinen leveä pensas, 2-3 m. Kerroksittainen kasvutapa. Oksat lähes vaakatasossa. Ehyet, soikeat syväsuoniset lehdet. Isot valkoiset pallomaiset kukinnot alkukesällä. Syysväritys viininpunainen. Talvenarka kokeilukasvi. Japani. (I)

                     

VIBURNUM    PLICATUM    f. PLICATUM 'POPCORN'    "Japaninpalloheidet"    Adoxaceae

                     

VIBURNUM    PLICATUM    f. TOMENTOSUM    "Japaninharsoheisi"    Adoxaceae

Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas. Kuten f. plicatum, mutta pitsimäiset kukinnot, joissa neuvottomia laitakukkia. Kukkii aikaisemmin. Talvenarka kokeilukasvi. Japani. (I)

                     

VIBURNUM    PLICATUM    f. TOMENTOSUM 'CASCADE'    "Japaninharsoheidet"    Adoxaceae

                     

VIBURNUM    PLICATUM    f. TOMENTOSUM 'MARIESII'    "Japaninharsoheidet"    Adoxaceae

Vanha arvostettu lajike. Suuret valkoiset kukinnot, laitakukat neuvottomia. (I)

                     

VIBURNUM    PLICATUM    f. TOMENTOSUM 'PINK BEAUTY'    "Japaninharsoheidet"    Adoxaceae

Vaaleanpunertavat suuret kukinnot. (I)

                     

VIBURNUM    PRUNIFOLIUM         Heidet    Adoxaceae

Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Pyöreäkasvuinen, jäykkäoksainen. Himmeän tummanvihreät soikeat lehdet. Runsas valkoinen kukinta alkukesällä. Marjat aluksi vaaleanpunaisia, kypsinä sinimustia. Syysväritys pronssinpunainen. Pidetään hyvin talvenkestävänä. Kokeilukasvi. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

VIBURNUM    RAFINESQUIANUM         Rotkoheisi    Adoxaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Muistuttaa lajia V. dentatum. Lehdet soikeat, tylppähampaiset. Kermanvalkoiset huiskilokukinnot alkukesällä. Mustat marjat. Punainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. Talvenkestävä, harvoin viljelty. I-III

                     

VIBURNUM    RHYTIDOPHYLLUM         Poimuheisi    Adoxaceae

Ikivihreä keskikokoinen pensas. Pysty- ja pyöreäkasvuinen. Tummanvihreät suuret poimuiset lehdet, alta harmaita. Lehdet talvella riippuvia. Kermanvalkoiset tuoksuvat kukat keväällä. Marjat aluksi punaisia, kypsinä mustia. Talvenarka kokeilukasvi. Erikoisen näköinen. Menestynyt lupaavasti lounaisrannikolla. Läntinen ja keskinen Kiina. (I)

                     

VIBURNUM    RHYTIDOPHYLLUM x UTILE    'PRAGENSE'    Heidet    Adoxaceae

Ikivihreä keskikokoinen pensas. Kiiltävän tummanvihreät pitkänpyöreät lehdet, alta valkoisia. Kermanvalkoiset kukinnot keväällä, nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia. Talvenarka kokeilukasvi. (I)

                     

VIBURNUM    SARGENTII         Rusoheisi    Adoxaceae

Keskikokoinen pyöreäkasvuinen pensas, 2-4 m. Muistuttaa koiranheittä, mutta lehdet kapealiuskaisia, keskiliuska pitkä. Kukinnot suurempia. Syysväritys punainen. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itä-Aasia. I-III

                     

VIBURNUM    SARGENTII    'ONONDAGA'    "Marmorirusoheisi"    Adoxaceae

Kukinnot kaksivärisiä, laitakukat valkoisia, keskuskukat punaisia. Nuoret lehdet punertavia. Amerikkalainen suosittu lajike. Kokeilukasvi. I-?

                     

VIBURNUM    SIEBOLDII         Heidet    Adoxaceae

Keskikokoinen tai iso pensas. Pystykasvuinen. Soikeat kiiltävän tummanvihreät lehdet. Kermanvalkoiset kukat alkukesällä. Hyvin runsaskukkainen. Marjat aluksi punaisia, kypsinä mustia. Talvenarka kokeilukasvi. Japani. I-? 

                     

VIBURNUM    TRILOBUM         Amerikanheisi    Adoxaceae

Keskikokoinen pyöreäkasvuinen pensas, 2-4 m. Muistuttaa suuresti koiranheittä. Syysväritys punainen. Punaiset kirpeän makuiset marjat sopivat talouskäyttöön. Viljellään marjakasvina P-Amerikassa.  Talvenkestävä ja terve laji.  Itäinen P-Amerikka. I-V

                     

VIBURNUM    VEITCHII         "Kiinanvillaheisi"    Adoxaceae

Pieni tai keskikokoinen pensas, 1.5-3 m. Muistuttaa villaheittä (V. lantana), mutta pienikasvuisempi, pidetään koristeellisempana. Leveänsoikat paksut lehdet alta nukkaisia. Runsas valkoinen kukinta alkukesällä. Marjat aluksi punaisia, kypsinä mustia. Itä-Aasia. I-II-?

                     

VINCA    MINOR         Pikkutalvio    Apocynaceae

Ikivihreä varpu, 10-20 cm. Mattomainen kasvutapa. Nopeakasvuinen, peittävä. Kiiltävän tummanvihreät kapeansoikeat lehdet. Siniset tai punavioletit kukat. Kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen maa. Eurooppa. I-V

                     

VINCA    MINOR    'ILLUMINATION'    Pikkutalviot    Apocynaceae

Lehdet keltakirjavat. Kukat siniset.

                     

VINCA    MINOR    'MULTIPLEX'     Pikkutalviot    Apocynaceae

Kerrotut sinivioletit kukat

                     

VINCA    MINOR    'RUBRA'    Pikkutalviot    Apocynaceae

Viininpunaiset-purppuranpunaiset kukat. 

                     

WEIGELA    MIDDENDORFFIANA         Keltakotakuusama    Caprifoliaceae

Pieni pensas, 1-1.5 m. Nuorena pystykasvuinen, vanhemmiten lamoava. Suuret pitkätorviset kukat keltaisia. Kukkii kesäkuussa. Au, tuore, runsasravinteinen. Talvenkestävin kotakuusama. Itä-Aasia. I-IV(V)

                     

WEIGELA    PRAECOX         Kevätkotakuusama    Caprifoliaceae

Pieni pystykasvuinen pensas, 1-2 m. Vastakkaiset leveänsoikeat lehdet. Punaiset kukat kesäkuun alussa. Aikaisimmin kukkiva kotakuusama. Menestynyt hyvin Muurilassa. Itä-Aasia. I-?

                     

XANTHOCERAS    SORBIFOLIA              Sapindaceae

Pieni puu tai pensas. Pystykasvuinen. Parilehdykkäiset lehdet. Lehdykät kiiltävän tummanvihreitä, terävähampaisia. Suuret valkoiset kukinnot keväällä. Syötävät palkohedelmät. Au, kuiva-tuore, läpäisevä. Suojainen ja lämmin kasvupaikka. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina. (I)

                     

XANTHORHIZA    SIMPLICISSIMA         Keltajuuri    Ranunculaceae

Pieni pensas, 0.5-1 m. Tiheä, mattomainen maanpeittokasvi. Lehdet 3-5-lehdykkäisiä kirkkaan vaaleanvihreitä. Purppuranpunaiset kukat keväällä. Syysväritys keltainen tai oranssi. Au-Pv, tuore-kostea, läpäisevä. P-Amerikassa lajia pidetään hyvin talvenkestävänä, erinomaisena maanpeittokasvina. Kokeilukasvi. Itäinen P-Amerikka. I-?

                     

YUCCA    FILAMENTOSA         Hapsijukka    Agavaceae

Ikivihreä pensas, meillä n. 0.5 m. Pitkät, pystyt terävän miekkamaiset lehdet versovat maanrajasta. Lehdet sinivihreitä, hapsureunaisia. Jopa yli 1 m korkuinen valkoinen kukinto loppukesällä. Lehdistö kuolee kukittuaan mutta uusiutuu nopeasti. Au, kuiva, niukkaravinteinen sora- tai hiekkamaa. Suojaisa, paahteinen kasvupaikka. Ei siedä talvimärkyyttä, voidaan peittää talveksi esim. lasilevyllä. Kokeilukasvi. Menestynyt ja kukkinut lounaisrannikolla. Yhdysvaltojen itä- ja kaakkoisosat.  I-? 

                     

YUCCA    GLAUCA         Sinijukka    Agavaceae

Muistuttaa em. lajia. Sinertävät kapeat lehdet. Pidetään hyvin talvenkestävänä (-34 C). Kokeilukasvi. Läntinen Kanada, Yhdysvaltojen keski- ja lounaisosat. I-?

Yhteystiedot:

Vakka-Taimi 
Polttilantie 102
27320 Ihode

puh. 02 823 6159 

fax. 02 823 6062 

vakkataimi@gmail.com

Avoinna:

Arkisin 12-16, La 12-15.
Sunnuntaisin ja iltaisin 

sopimuksen mukaan.

Ryhmäesittelyt sopimuksen mukaan.

Puutarhat ovat aina avoinna omatoimiseen tutustumiseen.

Seuraa meitä:

  • Vakka-Taimi facebook
  • Vakka-Taimi Youtube

© 2018 Vakka-Taimi